Asukasyhdistys haluaa: Normitehokkuutta, suojelukaavan, lentokentän ja siirtää lähikeskustan

Tapanila-Seura esittää lähikeskustan siirtoa rautatien toisella puolen olevalle Fallkullan puolelle. KUVA PIRJO PIHLAJAMAA

Tapanila-Seura ry. pitää yleiskaavaluonnosta Tapanilan alueen osalta pääosin onnistuneena. Seura on löytänyt yleiskaavan pikselikartasta neljä kehittämiskohtaa.

– Tulkitsemme, että luonnos mahdollistaa Tapanilan sata vuotta vanhan ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaan pientaloalueen säilymisen. Myös Fallkullan kartanon alueen säilyttämistä viheralueena pidetään hyvänä, lausuu seura.
Seura on tehnyt listan muutosehdotuksista, jotka se haluaa mukaan varsinaiseen yleiskaavaan.

Ensimmäisessä toivotaan, että asemakaavoitusta ohjaavaan kaavakarttaan tulee merkinnät kulttuurihistoriallisista alueista.
– Merkintä tähtää alueen säilymiseen ja tarkoittaisi, että alueelle laaditaan suojelukaava mahdollisimman pian.
Tapanilan lisäksi merkintää kaipaavat seuran mielestä esimerkiksi Katajanokka, Käpylä, Pihlajamäki ja Kumpula.

Toisekseen seura haluaa karttaan rakentamistehokkuutta ohjaavaksi merkinnäksi 0,25.
– Vanhan Tapanilan alue (radan länsipuoli) tulisi merkitä tällä kevyemmällä merkinnällä, joka vastaa nykyisen kaavan tehokkuutta.
Luonnoksessa pienin tehokkuus on 0,4. Pientaloalueella se tarkoittaa, että tuhannen neliön tontille saa rakentaa 400 neliömetrin kokoisen talon.
Kolmanneksi seura haluaa Malmin lentokentän säilyvän ja kehittyvän myös asuinalueena.

Neljäs ja viimeinen toive on, että lähikeskustaa siirretään itään päin, pois vanhasta Tapanilasta.

 

Ehdotukset ja perustelut

  1.  Kulttuurihistorialliset alueet kaavakarttaan
    Yleiskaavaluonnoksessa tähdätään hyvään täydennysrakentamiseen. Tähän liittyy kuitenkin riskejä ja hyvinkin tehtynä rakentaminen muuttaa alueen luonnetta. Osa vanhoista asuinalueista tulisi rajata kokonaan täydennysrakentamisen ulkopuolelle ja säilyttää sellaisenaan.
    Vanha Tapanila on ainoa säilynyt 1900-luvun alun palstoitustoiminnan myötä syntyneistä pientaloalueista (”työväen huvilakaupunki”).
    Tapanilaa on nykyisen kaavan puitteissa täydennysrakennettu melko onnistuneesti. Alue pitäisi merkitä yleiskaavaan suojeltavaksi ja sille tulisi laatia suojelukaava.
    Vastaava merkintä tulisi tehdä kaikille tärkeimmille suojeltaville kaupunginosille. Tapanilan suojelutarve tulisi mainita myös Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt -liitteessä.
  2. Tonttitehokkuudeksi myös 0,25
    Yleiskaavassa ei pitäisi antaa viestiä, että jonkin alueen rakennustehokkuus on nousemassa tulevaisuudessa. Se voi johtaa keinotteluun tonttimaalla. Suhteellisen kevyesti rakennetut vanhat alueet ovat suurimmassa vaarassa hävitä, jos niillä on liian suuri tehokkuus kaavassa.
    Tästä syystä yleiskaavassa tulisi olla myös erittäin kevyt tehokkuusmerkintä 0,25. Tämä vastaa pääosin vanhan Tapanilan nykyistä tehokkuutta. Merkintää voitaisiin käyttää rajatusti tärkeimmillä kevyesti rakennetuilla vanhoilla asuntoalueilla.
  3. Malmin lentokenttä säilytettävä
    Malmin lentokenttä on Suomen tärkeimpiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja se on merkittävä myös kansainvälisesti. Kentällä on ainutlaatuinen arvo vain lentokenttänä. Malmin lentokenttää tulisi kehittää yhteiskunnallisen ja kaupallisen pienilmailun keskuksena. Lentäminen on kehittyvä liikkumismuoto ja suurkaupunki tarvitsee hyvin sijoitetun pienilmailukeskuksen tulevaisuudessa.
    Kenttä on myös erittäin tärkeä virkistys- ja luontoalue koillisen asukkaille. Alueelle on mahdollista kaavoittaa lisää asuntoja, vaikka kenttä säilytettäisiin.
  4. Lähikeskusta itään päin
    Tapanilan aseman itäpuolella on rakentamaton peltoalue. Lähikeskusta on kuitenkin piirretty yleiskaavaluonnoksessa enemmän länteen, jolloin se ulottuu vanhan Tapanilan pientaloalueelle. Lähikeskuksen rajaus ja painopiste tulisi siirtää itään, niin että se ei ole ollenkaan vanhan Tapanilan päällä.

    Pirjo Pihlajamaa