Tapulikaupunkiin putosi pommikone ja lentäjä, onko kone pommeineen yhä maassa?

Pommikoneen putoamispaikalla kapteeni Palmroth, ins.luutn. Aarni, kapteeni Jukola, ins. Rannikko, U. Utrio ja Saraterä, Helsinki, Puistola 1941.06.25. KUVA SA-KUVA

Onko tapulikaupunkilaisen kerrostalon pihamaan alla sota-aikainen pommikoneen romu ja neuvostoliittolaisen lentäjän hauta? Rakennusvirastosta ei osattu kertoa, onko kone kaivettu ylös ennen kerrostalojen rakentamista.

Talvisodan jälkeisen Neuvostoliiton kanssa solmitun välirauhan vielä vallitessa juhannuspäivänä 25.6.1941 herättiin eri puolilla Suomea neuvostoliittolaisten pommikoneiden pommituslentoihin. Ne johtuivat mitä ilmeisimmin siitä, että Saksa oli hyökännyt kolme päivää aikaisemmin Neuvostoliittoon ja Suomi ei enää juuri kainostellut peitellä halujaan liittyä hyökkäyssotaan Saksan rinnalla.
Tässä mielessä yhteistyö Saksan kanssa oli jo pitkään ollut laajaa ja Malmin lentokenttäkin oli jo annettu saksalaisten käyttöön.

Pommikoneen putoamispaikan nykyinen osoite on Palovartijantie 9-11. KUVA ILKKA UOTILA
Pommikoneen putoamispaikan nykyinen osoite on Palovartijantie 9-11. KUVA ILKKA UOTILA

Osa pommituksista oli varmaan tarkoitettu vahingoittamaan Malmin lentokenttää ja siellä olevia saksalaislentokoneita. Silminnäkijöiden mukaan pommitukset olivat kuitenkin epätarkkoja ja hajanaisia eivätkä koneet oikein pysyneet muodostelmissa.
Yksi SB-2-pommikoneista sai osuman todennäköisesti ilmatorjunnasta ja alkoi savuten pudota maata kohti. Koneesta nähtiin pelastautuvan kaksi henkilöä, joista toisen laskuvarjo ei kuitenkaan auennut. Kolmas, ilmeisesti lentäjä, iskeytyi vahingoittuneen pommikoneensa mukana Puistolassa junanradan länsipuolella olevalle sikatalouskoeaseman pellolle, nykyisen Tapulikaupungin alueelle.

Laskuvarjolla pelastautunut pakeni paikalta edeten kohti Tikkurilaa ylittäen Keravanjoen uiden. Keravanjoen toisella puolella hän ilmaantui nykyisessä osoitteessa Kaislatie 15 asuneen ilmavoimissa kapteenina palvelleen ja ilmailuaiheisia artikkeleita sekä radio- ja tv-ohjelmia tehneen Börje Sjögrenin (1927-1996) portille. Tämän jälkeisistä tapahtumista hän kertoi Vantaan Seutu-lehdessä 4.8.1988.
14-vuotiaalla Börje Sjögrenillä oli tehtävänä toimia lähettinä ilmasuojelujoukoissa, jotka olivat majoittuneet Helsingårdiin Tikkurilan keskustassa. Hän oli nähnyt ilmahälytyksen jälkeen ikkunasta kotinsa portilla neuvostoliittolaisen sotilaan, jolla ei ollut saappaita ja joka oli pukeutunut vettävaluvaan nahkapuseroon ja pussihousuihin. Kädessään hänellä oli Nagant-revolveri. Nuori lähetti lähti hetken päästä ajamaan polkupyörällään kohti Helsingårdia kertomaan asiasta, josta lähti välittömästi joukkue aseistettuja miehiä tavoittamaan lentäjää Börje-pojan ollessa koko ajan mukana.

Paetessaan lentäjä repi kaulusmerkkinsä pois sekä jonkinlaisen henkilökorttinsa palasiksi. Palat löydettiin, ja niistä ilmeni, että hän oli 27-vuotias ja saksankielentaitoinen. Lentäjä tavoitettiin viljapeltoon piiloutuneena silloisen VPK:n takana. Hänelle huudettiin megafonilla antautumiskäskyjä, joihin lentäjä reagoi ampumalla.
Takaa-ajajat suuntasivat tällöin pikakivääritulen summittaisesti peltoon, jonka vaikutuksesta ei ollut tietoa. Jonkun ajan päästä pellosta kuului sitten yksinäinen laukaus. Hetken odottelun jälkeen uskaltauduttiin katsomaan, mitä oli tapahtunut. Joukkueeseen kuulunut Hemmo Oksa löysi lentäjän. Hän oli tehnyt ratkaisunsa ampumalla itseään suuhun.
Myöhemmin Börje Sjögrenin kertoman mukaan lentäjän ruumis oli Tikkurilan Väritehtaan varastolla nähtävänä peitettynä ruskealla voimapaperilla siten, että vain jalkaterät näkyivät. Herkkää nuorukaista jäi vaivaamaan ajatus, mihin tuo onneton lentäjä on sitten haudattu.

Saviseen peltoon syöksyneen pommikoneen peltoon tekemä kraateri oli luonnollisesti laajan kiinnostuksen kohde. Putoamispaikasta on runsaasti kuvia internetin SA-kuvakokoelmissa.
Putoamispaikka on tarkoin paikallistettavissa vanhojen ilmakuvien pohjalta. Nämä kertovat, että se on osoitteen Palovartijantie 9-11 etupihalla B-portaan edustalla.
Börje Sjögren kertoo julkaisemassaan artikkelissa, että pommikone meni savisessa pellossa niin syvälle, ettei sen suhteen aikoinaan tehty mitään kaivauksia, vaan syntynyt kuoppa täytettiin ja maata käytettiin sen jälkeen entiseen tapaan peltona.
Ovatkohan siis paikalla edelleen pommikoneen ja sen lentäjän jäännökset? Toivottavasti pommikoneen mahdollista pommikuormaa paikalla ei ainakaan ole. Mahtaisikohan joku tietää, miten asianlaita todella on?

Ilkka Uotila

Edellinen artikkeliTuuli on ollut pikkutytöstä sairaalan väkeä
Seuraava artikkeliVesi sulki Jakomäen terveysaseman