Kirkonkellot soivat

Perjantaina soivat kirkonkellot kello 10.55 ympäri Koillis-Helsingin ja koko maan rauhan tulon merkiksi. 13.3. tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan päättymisestä. Sodan päättymisen kunniaksi järjestetään myös useita muistotapahtumia, sekä sytytetään Helsingin tuomiokirkon portaille 105 kynttilää, yksi jokaiselle talvisodan päivälle.

Talvisota alkoi yllätyksenä, ilman sodan julistusta ja niinpä ensimmäiset pommitukset onnistuivat tuottamaan paljon tuhoa. Malmin hautausmaalta, korttelista 60, löytyy Leo Randellin hautakivi, jossa lukee ”Sodan uhri.” Hän oli 30.11.1939 tapahtuneen ensimmäisen ilmapommituksen uhri. Samaten Malmin hautausmaalla sijaitsee korttelissa 72 Helsingin pommitusuhrien muistokivi.

Talvisota teki maailmalla tutuiksi sellaisia termejä, jotka elävät yhä vahvasti. Niitä ovat suomalainen sisu, Molotovin cocktail, sekä mottitaktiikka ja talvisodan henki. Suomalainen sisu elää yhä vahvana yksilötasolla. Meidät tunnetaan maailmalla siitä, että emme anna helposti periksi. Me uskomme, että voimme selviytyä lähes mahdottomistakin asioista sisumme ansiosta. Samaan sarjaan kuluu talvisodan henki, joka teki suomalaisista yhteneväisen kansan, kaikki olivat samalla asialla. Molotovin cocktail puolestaan oli polttopullo, jolla tuhottiin erityisesti vihollisen panssarivaunuja. Jos pullon sai osumaan panssarivaunun ilmanottoluukkuun, imeytyivät liekit sisälle sytyttäen moottorin ja vaunun tuleen. Mottitaktiikalla taas suhteessa vähälukuiset sotilaamme saartoivat suuriakin vihollisjoukkoja.

Nuo kaikki neljä asiaa olivat oleellisia tekijöitä siinä, että Suomi säilyi itsenäisenä valtiona. Suomen käymistä sodista on jo sen verran aikaa, että ne ovat nykyisille sukupolville varsin vieraita. Moni nuori tietää Suomen sodista vain sen, mitä on koulussa käsitelty tai Tuntematon sotilas –elokuvista nähnyt. On kuitenkin tarpeen, että niistä muistutetaan ja sodissa mukana olleita kunnioitetaan. Ilman heitä ei olisi meitä.

Päätoimittaja Teija Loponen

Edellinen artikkeliPaneelikeskustelussa poliitikkoja ja luontoasiantuntijoita: Lentokentän luontoarvot pohdinnassa
Seuraava artikkeliViikin kirjastot remonttiin