Talvisotamuseo avautui verkkosivuilla

talvisotasivuston avaus
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi uuden Talvisodan virtuaalisen tietokeskuksen 13.3.2015 Talvisodan kansallisen muistomerkin peruskiven muuraustilaisuuden yhteydessä. Sivustolle Niinistöä ohjasi sotahistorioitsija Ari Raunio. KUVA MIKKO VIRTA

-Aluksi pohdiskelimme Talvisotamuseon perustamista, mutta päädyimme tallentamaan Talvisodan muiston ja merkityksen nykyaikaan paremmin sopivalla tavalla, kaikille avoimelle verkkosivustolle, kertoo Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.
Kettunen toivoo, että sivusto voisi olla esimerkiksi kouluissa luonteva keino opiskella Suomen lähihistoriaa.
-Sivustolla käydään muun muassa läpi Euroopan poliittista kehitystä maailmansotien välisenä aikana, Kettunen toteaa.
Talvisotasivuston päätoimittaja on Malmilla asuva sotahistorioitsija, everstiluutnantti Ari Raunio.

Raunio tietää, että sivuston ideointi alkoi Talvisotayhdistyksessä jo useita vuosia sitten, jolloin hänetkin alustavasti kytkettiin mukaan hankkeeseen. Rahan keruun alkuvaikeudet viivästyttivät hankkeen käynnistämistä. Sivuston demoversio tehtiin viime vuonna ja sillä testattiin teknisiä ratkaisuja ja sisällön esittämistapoja. Nyt julkaistun tuotantoversion työstäminen käynnistyi viime vuonna loppusyksystä. Juuri julkaistu ensimmäinen vaihe on maksanut yhteensä noin 100 000 euroa.

Varat sivuston tekemiseen on saatu lähinnä eri säätiöiltä ja jatko on kiinni Talvisotayhdistyksen rahan keräämisen edistymisestä.
-Yhdistyksen tavoitteena on saada seuraavaksi sivustosta ainakin ruotsinkielinen, mutta mielellään myös englanninkielinen versio. Suomenkielistä sivustoa korjataan ja täydennetään myös pikkuhiljaa. Varsinaista täydennysosan valmistusajankohtaa en uskalla arvioida, Ari Raunio toteaa.

Talvisotasivustolla sisältö jaetaan kuuteen osioon, joiden otsikot ovat: Tie talvisotaan, Taistelut, Politiikka, Kotirintama, Toinen maailmansota ja Talvisodan tilinpäätös.
Sotahistorioitsija Ari Raunio on tehnyt lukuisia sotiin liittyviä tietokirjoja, joten sivuston aineiston kokoaminen tapahtui osin jo tutusta materiaalista.
-Tähän mennessä tekemäni sotahistorian tietokirjat ovat käsitelleet lähinnä sodankäyntiä. Sillä on toki suuri osuus tälläkin sivustolla, noin 40 prosenttia. Osiossa Tie Talvisotaan käsittelen poliittista kehitystä Euroopassa maailmansotien välisenä aikana. Teksti on mielestäni vallitsevan historiantutkimuksen mukainen.

Ilmatorjuntajoukkojen tehtävänä oli suojata kotiseutua ja sotatoimialueita ilmahyökkäyksiltä, mutta joukkojen määrä oli tehtävään liian vähäinen. Ilmatorjuntajoukot tilastoivat 300 viholliskoneen pudotusta.  Ilmatorjuntaa Alkon katolla. KUVA SA-KUVA
Ilmatorjuntajoukkojen tehtävänä oli suojata kotiseutua ja sotatoimialueita ilmahyökkäyksiltä, mutta joukkojen määrä oli tehtävään liian vähäinen. Ilmatorjuntajoukot tilastoivat 300 viholliskoneen pudotusta.
Ilmatorjuntaa Alkon katolla. KUVA SA-KUVA

Joitain uuttakin Ari Raunio huomasi aineistoa kootessaan.
-Minua hätkähdytti kehityksen suuri kuvio. 1920-luvulla rakennettiin sodat kieltävää sopimusjärjestelmää. Se romutettiin Saksan johdolla 1930-luvulla. Hitlerin valtaannousua seurasi vuosikymmenen rauhantyön romuttuminen.

Osiossa Kotirintama käsitellään Neuvostoliiton talvisodan aikana miehittämien alueiden siviiliväestön kohtaloa. Aira Samulinin kautta Hyrsylän mutkan alueella miehitysalueelle jääneiden siviilien kohtalo on monille tuttu ennestään. Suomussalmen alueen miehitysalueen siviilit on ehkä vähemmän tunnettu asia. Tekstiä tehdessäni yllätyin Neuvostoliiton alueelle jääneiden siviilien määrästä, noin 2600, ja siitä, että valtiovalta ei heistä näyttänyt tietävän mitään rauhansopimusta tehdessään, Raunio valaisee.
-Toinen Kotirintama osiossa käsiteltävä asia oli minulle oikeastaan kokonaan tuntematon. Talvisodan sotalapset eli lapset, jotka vietiin lähinnä Ruotsiin suojaan pommituksilta. Ruotsiin vietiin lähes 5500 lasta ja yli 1000 äitiä. Kolmantena asiana mainitsen vielä sairaanhoitajat. Osa heistä sai käytännössä palvelukseenastumismääräyksen eli käskyn siirtyä esimerkiksi johonkin kenttäsairaalaan. Eräässäkin perheessä, jossa äiti lähti sairaanhoitajatehtäviin pois kotipaikkakunnalta ja mies joutui armeijan palvelukseen, ratkaistiin lastenhoito viemällä heidät toiselle paikkakunnalle mummolaan. Ero lapsista saattoi kestää koko sodan. Kotirintama osion artikkelit lotista ja suojeluskunnista ovatkin sitten tutumpaa asiaa, Ari Raunio kertoo.

-Sivustolla on käytetty lähinnä SA-kuvia. Olen pyrkinyt täydentämään tekstiä kuvilla, jotka ovat talvisodan aikana otettuja ja siltä alueelta mistä tekstissä puhutaan. Samoja kuvia näkyy monissa muissakin julkaisuissa. SA-kuvat ovat nykyjään internetissä ja kaikkien käytettävissä. Sivustolla on lisäksi Sotamuseon ja uutistoimiston arkistoista valittuja valokuvia.
-Sivuston tarkoituksena tässä vaiheessa on tarjota Talvisodasta hyvä kompakti kokonaiskuva. Sivusto on tarkoitettu kaikille niille, jotka eivät ole koskaan tulleet paneutuneeksi Talvisotaan. Usein kyseessä ovat sotaveteraaniemme lasten lapset. Tietenkin itse olen sitä mieltä, että sivustolta löytyy mielenkiintoista tietoa niin historian kun sotahistorian harrastajillekin, huomauttaa Ari Raunio.

Sivustossa on noin 200 sivuja tekstiä, runsaasti karttoja ja valokuvia.
Sivuston teknisestä toteutuksesta on vastannut Wodemedia Oy.

Teija Loponen

Talvisotasivuston etusivu:
Talvisodassa Suomi taisteli olemassaolostaan. Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan.
Sota alkoi 30.11.1939 ilman sitä edeltävää sodan julistusta. Kotirintama sai kokea sodan kauhuja heti alkamispäivänä, kun vihollinen pommitti 16:ta paikkakuntaa kuten Helsinkiä, Viipuria, Turkua, Lahtea ja Petsamoa.
Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13.3.1940 edellisenä yönä Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen.
www.talvisota.fi