Etusivu Uutiset Melulle altistuvien määrä putosi laskentamenetelmän takia

Melulle altistuvien määrä putosi laskentamenetelmän takia

meteliä kehällä

Reilu neljäsosa helsinkiläisistä asuu melualueella, jossa äänien aiheuttama vyöry ylittää päivä-ilta- ja yöaikaan 55 desibeliä. Merkittävin meluhaittojen aiheuttaja on tieliikenne, ilmenee kolmatta kertaa Helsingille laaditusta EU-normit täyttävästä meluselvityksestä.

Tällä kertaa meluselvityksessä on käytetty aivan uutta eurooppalaista laskentatapaa, jonka vuoksi melulle altistuvien asukkaiden määrä poikkeaa huomattavasti aiemmista selvityksistä ja melulle altistuvia asukkaita on huomattavasti vähemmän.

Väheneminen johtuu siitä, että uusi altistujamäärien laskentamenetelmä huomioi sen, että osa asukkaista sijoittuu rakennusten hiljaisempien julkisivujen puolelle. Siksi melulle altistuvien määrä on nyt noin puolet viiden vuoden takaisesta.

Meluselvityksessä on arvioitu laskennallisesti maanteiden, pää- ja kokoojakatujen, ramppien, rautateiden sekä raitio- ja metroliikenteen aiheuttamia melutasoja sekä arvioitu melulle altistuvien asukkaiden määrät liikennemuodoittain.

Rautatieliikenteen melulle altistuu vain noin yksi, raitioliikenteen melulle neljä ja metron melulle puoli prosenttia asukkaista. Teollisuus ei selvityksen mukaan aiheuta merkittävää melua asuinalueilla.

Helsinki-Malmin lentoaseman aiheuttamaa melua ei nyt tutkittu. Lentoaseman tiedot on toimittanut aiemman meluselvityksen yhteydessä Finavia. Malmilaiskenttä ei ole noussut selvityksessä merkittäväksi melun lähteeksi. Kentän välittömän vaikutusalueen piirissä asuu vain alle 600 ihmistä eli noin joka tuhannes helsinkiläisasukkaista.

Uusimman meluselvityksen teko alkoi Helsingissä keväällä 2016 pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion yhteistyönä, ja selvitys valmistui vuonna 2017. Selvitys on EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen ja se on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2012.

Meluselvitystä varten on Helsingissä tehty muun muassa kaksi asukaskyselyä kaupungin verkkosivuilla. Viime syksynä viikon verran avoinna olleeseen jälkimmäiseen kyselyyn vastasi 386 asukasta. Heistä liki 75 prosenttia katsoi, että melua vaimentavan asfaltin käyttö ja meluesteiden teko priorisuunnitelman mukaan on erittäin tärkeää tai tärkeää. Meluesteiden katkonaisuutta kritisoitiin, samoin niiden rakentamista vain toiselle puolen katua.

Meluesteitäkin tärkeämpänä pidettiin melualueella olevien koulujen, päiväkotien ja muiden herkkien kohteiden äänieristävyyden parantamista.

Helsinki on alkanut laatia EU-meluselvityksen pohjalta meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa vuosille 2018-2022, jossa linjataan muun muassa meluesteiden sijoituspaikkoja. Luonnoksen pitäisi tulla kommentoitavaksi tässä kuussa. Lopullisen suunnitelman on tarkoitus olla valmis kesäkuussa.

 

Rauhallisiakin paikkoja löytyy

Kansallisen meluselvityksen mukaan Helsingin maapinta-alasta noin kolmannes on liikenteen melualuetta. Tässä selvityksessä 37 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tie- ja katuliikenteen melutaso ylittää päiväajan ohjearvotason 55 desibeliä. Tulokset eivät ole verrannollisia EU-meluselvityksen kanssa.

Helsingistä löytyy myös paikkoja, joissa voi lepuuttaa korviaan. Helsingin kaupungin kymmenen vuotta sitten tekemän asukaskyselyn mukaan Koillis-Helsingissä koetaan hiljaisiksi paikoiksi Puistolan Kalkkikallio, Malmin lentokentän alue sekä Viikin koetilan ja meren väliset alueet.

Pirjo Pihlajamaa