Helsinki 1960 kertoo kaupungin kasvusta

Helsinki 1960
Kirjan kannessa alimpana oleva kuva on Vanhalta Hämeentieltä, eli Kirkonkyläntieltä. Kuva on otettu Anianpellontien kulmasta kohti asemaa, taustalla näkyy Malminraitin risteys.

Helsinki eli suuren muutoksen aikaa 1950- ja 1960-luvuilla. Koillisessa Helsingissä oli vielä paljon vanhaa puista rakennuskantaa samaan aikaan, kun ensimmäiset uudenaikaiset lähiöt jo syntyivät.

Helsinki vuonna 1960 –teos vie aikamatkalle taaksepäin. Jussi Iltasen kokoamat tiedot, kartat ja kuvat valottavat sitä, miten kaupungin kehitys lähti vauhdilla liikkeelle ja kuinka maalaiskylämaisemat alkoivat muuttua kaupunkimaisemmiksi.

Suurten ikäluokkien lapsuudessa Helsingissä asui jo lähes 450 000 asukasta, palvelut olivat jo hyvällä mallilla ja bussit veivät ympäri kaupunkia. Puhelinkopit kuuluivat oleellisesti katukuvaan.

Kirjassa esitellään kunnallisten palvelujen, kuten vaikkapa koulujen, kirjastojen, postien ja museoiden määrät. Posti- ja lennätinkonttoreita oli Malmilla, Puistolassa, Pukinmäessä ja Tapanilassa, lisäksi ensimmäisen luokan postiasema Heikinlaaksossa.

Helsingin Vesilaitos otti raakavetensä Vantaanjoesta ja Tattarisuolla oli pieni pohjavesilaitos. Kaupungissa oli kolme paloasemaa ja kolme palovartioasemaa, Malmin paloasema kuului näistä jälkimmäisiin. Kaupungin omia viljelymaatiloja oli Fallkullassa, Haltialassa, Tuomarinkylässä, Pukinmäessä ja Talissa. Yksi kaupungin suurista teollisuuslaitoksistakin Koillisesta löytyi, nimittäin Sanduddin tapettitehdas Tapanilassa.

Kadut ja liikenneväylät olivat pitkään hyvin vaatimattomia maanteitä ja niistä kertovat vanhat kuvat saavat suupielet nousemaan. Esimerkiksi Siltamäen läheltä kulkeva Tuusulantie oli tuolloin vielä peltojen ympäröimä maantie, joskin luokaltaan jo valtatie.

Pukinmäessä Eskolantie oli huvilaesikaupungin pääkatu, jota myös bussit kulkivat. Aivan kuten nykyäänkin. Pihlajamäessä oli vain vähäistä pientaloasutusta 1960-luvulla, jolloin sinne ryhdyttiin rakentamaan uutta korkeista taloista muodostuvaa asuinaluetta. Sen sijaan Ala-Malmilta purettiin vanhaa puutaloasutusta uudisrakentamisen tieltä pääosin 1970-luvulla. Kirkonkyläntiellä  ensimmäiset puutalot korvattiin uudenaikaisilla liikerakennuksilla 1960. 

Malmin kautta kulkenut vanha Hämeentie eli Kirkonkyläntie yhtyi uuteen Hämeentiehen eli Tuusulantiehen 1890-luvulla rakennetulla sillalla. Se jäi vain kevyen liikenteen käyttöön 1990. Malmin asema oli matkustajamääriltään yksi suurimmista paikallisliikenteen asemista. Lättähattuja oli liikenteessä vuoteen 1970 asti.

Jussi Iltasen teoksen rungon muodostaa Helsingin kaupunkimittausosaston vuosina 1958-61 julkaisema osoitekartta, jota on täydennetty kohdetiedoilla.  Valtaosa kirjan lukuisista kuvista on Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista ja lisäksi naapurikaupungin museoilta sekä yksityisiltä henkilöiltä.

Valokuvat paikoista, postimerkeistä, autoista ja liikennelaitoksen kertalipuista sekä vanhat kartat tuovat pääkaupunkiseudulla 1960-luvulla asuneille monia muistoja mieleen.

Kirjan on toimittanut Risto Pekkanen. Jussi Iltasen ja Kustannusosakeyhtiö AtlasArt Oy:n tuottaman teoksen hinta on noin 35 euroa.  Kirjaa voi tilata kustantajalta.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliPelkkiä voittoja!
Seuraava artikkeliRintatiellä sijainnut Siimeksen tila on Puistolan vuoden perinnetalo