Pukinjuuri 3 vastaa kotiseutukiinnostukseen

Pukinmäki-seuran kesän alussa julkaisema Pukinjuuri 3 on jatkoa yhdistyksen aiemmille julkaisuille. Tällä kertaa aiheiden keskiössä ovat Pukinmäen kartano, Vantaanjoki ja puurakentaminen.

Pukinjuuri 3:n ensimmäinen tarina kertoo seuran 40-vuotisjuhlasta runsain kuvituksin. Siinä kerrataan seuran perustaminen ja yhteistyökumppaneiden merkitys.

Tero Tuomiston Kartano ja sen kaupunginosa kertoo tarkasti Pukinmäen kartanon historiaa, sen omistajien elämänvaiheista, alueen elinkeinoista, kaupunginosan merkkipaaluista ja Pukinmäestä nykypäivänä.

Tuomiston kirjoituksesta selviää myös, että vuoteen 1912 mennessä uusia huviloita eli omakotitaloja oli 76, vuonna 1914 jo 133. Suuresta rakennusmäärästä johtuen perustettiin vuonna 1912 Pukinmäen vapaapalokunta, kaksikielinen Boxbacka frivilliga brandskär, joka toimii yhä. Palonsuojelulle toivat erityistä tarvetta ohi kulkevat junat kipinöitä sinkauttelevine höyryvetureineen.

Mielenkiintoisia tietoja ovat nämäkin: AB Boxbacka -yhtiö istutti vuonna 1909 kaikkiaan 2000 puuntainta Pukinmäkeen. Jalankulkijoita varten rakennettiin erityisiä lankkukäytäviä, sillä alue oli kovin savista.

Minä, Vantaanjoki on Lasse Rekolan hauska teksti siitä, miten joella kului kymmenen vuosituhatta kasvussa nykyisiin mittoihinsa alkuun mannerjäätikön ja meriveden kanssa kamppaillessa. Joki kertoo nähneensä niin hylkeenpyytäjiä, ristiretkeläisiä kuin sotilaita. Joki joutui niin padotuksi kuin myllynkiviä pyörittämään, siinä uitettiin puuta ja pohdittiin jopa kanavan rakentamista. Höyrysluuppikin joella nähtiin. Tehtaita nousi Vantaanjoen varten ja joen jäitä sahattiin talvisin kaupunkilaisten tarpeisiin.

Valtaisten jäämassojen lähtiessä liikkeelle koettiin kovia tulvia ja vuonna 1951 kerrotaan lehdissä Pukinmäen siltojen olevan uhattuina, talojen eristettyinä ja laajojen maa- alueiden olevan veden vallassa.  Silloin veneet olivat tarpeen kotoa ulos lähtiessä.

Joen uusi iloinen elämä alkoi, kun sitä päätettiin kunnostaa ja saada taimenet takaisin.

Puusta rakennetut -luku kertoo Pukinmäkeen vuosina 2014-2015 rakennetuista neljästä puukerrostalosta, joiden rakennusvaiheita kadun toisella puolella asuva Aune Mäkinen dokumentoi. Talot voittivat vuonna 2016 pohjoismaisen arkkitehtikilpailun ja niitä on käyty ahkerasti ihailemassa monista maista.

Tero Tuomiston toinen laaja artikkeli kertoo Pukinmäen elinkeinoista otsikolla Työtä, verstaita ja yritystoimintaa. Maatalous oli pitkään pääelinkeino, maanviljely, karjanhoito ja kalastus toivat leipää pöytään. Ennen pitkää alkoivat kauppaliikkeet lisääntyä ja Elantojakin Pukinmäkeen mahtui useampia. Pienteollisuutta oli paljon, pahvileluja valmistaneesta yrityksestä turkisteollisuuteen ja konepajaan. Weisteen joulukoristetehdas saapui Pukinmäkeen vuonna 1926.

Osa Pukinjuuri 3:n teksteistä on julkaistu aiemmin muissa yhteyksissä. Pukinjuuri 3 -kirjaa saa Pukinmäki-seurasta ja kirjastosta 20 euron hintaan.

Teija Loponen

Pukinjuuri 3 kuuluu Pukinmäki-seuran julkaisuihin. Kannen kuva Tero Tuomisto
Edellinen artikkeliTuhkapussi ja arkkualba ekologisia ratkaisuja
Seuraava artikkeliKutkuttavien matsien myötä heinätauolle