Urut innostivat Heikki Poutasta työssään

Eläkkeelle jäävä Heikki Poutanen jää erityisesti kaipaamaan Malmin kirkon mahtavia urkuja. Kuva Teija Loponen

Helmikuun alusta eläkkeelle jäävältä diplomilaulaja, diplomiurkuri ja filosofian tohtori Heikki Poutaselta ilmestyi viime vuoden lopulla Malmin kirkon musiikkikronikka 1977-2017. Kirjassa hän kertoo kuinka Malmin vanhan kirkon iltakirkosta 1977 kehittyi iltamusiikkisarja ja kuinka uuden kirkon rakentaminen vaikutti musiikkitoimintaan.

Heikki Poutanen on toiminut Malmin seurakunnan kanttorina vuodesta 1974, ensin Jakomäen piirissä ja vuodesta 1977 lähtien Malmin kirkossa. Takana on 43 musiikintäyteistä vuotta.

-Malmin uusi kirkko ja uudet urut 1984 olivat käänteentekeviä seurakunnan musiikkitoiminnalle. Toukokuussa 1984 järjestettiin urkutapahtuma, jonka jälkeen konsertteja on pidetty kerran viikossa ja matineoita kerran kuussa, Poutanen kertoo.

-Huomattavia esiintyjiä ovat olleet muun muassa urkurit Hans Fagius Ruotsista, Carol Williams Iso-Britanniasta ja Olivier Latry Ranskasta. Konserteissa on kuultu myös kotimaisia urkutaiteilijoita, kuten Tauno Äikäätä, Olli Porthania ja Kalevi Kiviniemeä, diplomiurkuri listaa.

Poutanen toteaakin kirjassaan, että uusien konserttiurkujen rakentaminen piristi selkeästi konserttielämää.

-Toisaalta myös Kristian Gullichsenin arkkitehtuuri ja upea musiikkisali konserttiflyygeleineen innostivat taiteilijoita, pianisteja ja kamarimuusikoita siinä määrin, että Malmin kirkosta tuli tavoiteltu konserttipaikka. Esiintyjät jopa soittavat itse ja kysyvät konsertointimahdollisuuksia.

Kronikkaan Poutanen on nostanut joka vuodelta merkittäviä esiintyjiä. Heidän joukostaan löytyy myös tunnettuja oopperalaulajia, kuten Karita Mattila, Taru Valjakka, Esa Ruuttunen ja Jyrki Niskanen.

Konserttien rinnalle kehittyi urkumessukäytäntö 1990-luvulla ja sitten kuoro- ja gospelmessuperinne 2000-luvulla.

 

-Nimenomaan nuo Malmin kirkon urut ovat olleet työssäni minulle innoitusta herättävät. 41 äänikertaa antavat puitteet monipuolisen musiikin esittämiseen. Urut ovat suuri satsaus kirkkomusiikin puolesta. Nykyhinnoin ne maksavat noin miljoona euroa.

Urkupillejä uruissa on noin 2600 ja isoimmat yksittäiset pillit painavat tonneja. Kaikki pillit on valmistettu käsin.

Poutanen toteaa, että arvokkaat urut ovat myös haaste kanttorille. Siksi aikanaan Malmin kirkkoon perustettiinkin urkupainotteinen  A-virka silloisen kirkkoherra Immo Nokkalan aloitteesta.

-Malmin kirkosta haluttiin tehdä merkittävä konserttikirkko, Poutanen muistelee.

Poutasen kirjassa käydään läpi Malmin kirkon musiikin historiaa neljänkymmenen vuoden ajalta. Kirkon suosio on kasvanut konserttikirkkona vuosien saatossa. Yksittäisten taiteilijoiden rinnalle on tullut vierailevia ryhmiä ja kuoroja. Vuonna 2016 pidettiin  jo 76 konserttia ja niissä kävi yhteensä 5705  henkeä.

 

-Urut ovat olleet mielestäni niin merkittävä asia, että julkaisin ennen joulua urkulevyn, jolla haluan esitellä Malmin kirkon urkuja mahdollisimman monipuolisesti. Urut taipuvat hyvin niin barokkiin kuin romantiikkaankin, kertoo Poutanen.

Urkulevyn säveltäjänimiä ovat Dietrich Buxtehude, Johann Sebastian Bach, Felix Mendelssohn-Bartholdy ja Gaston Litaize.

Poutasen kirjaa voi ostaa 12 eurolla Aino Poutaselta, puh. 09 23404465, samoin viiden euron hintaista levyä.

-Nyt kun siirryn eläkkeelle 1.2.18, haluan kiittää 43 vuoden yhteisestä ”musiikkimatkasta”. Se on ollut fantastinen kokemus! Kiitos kaikille taiteilijoille, yhteistyötahoille, kuorolaisille, kanttorikollegoille ja muille työtovereille sekä lukuisille kuulijoille, kertoo Hämeenlinnaan jo muuttanut Heikki Poutanen.

Hämeenlinnastakin löytyy hyviä urkuja ja Poutanen on valmis esiintymään kirkoissa jos pyydetään. Malmillekin hän tulee mielellään konsertoimaan.

-Laulan myös kirkkokuorossa ja pian olen lähdössä Aurinkorannikolle, jossa liityn kansainväliseen sinfoniakuoroon. Eli musiikki ei elämästäni katoa minnekään, Heikki Poutanen vakuuttaa.

Teija Loponen

 

 

Edellinen artikkeliTapanilan kirkosta penkit pois
Seuraava artikkeliKirja Helismaan perheen elämästä Puistolassa 1950-luvulla