Etusivu Uutiset Ympäristötarkastajille tulevissa rottailmoituksissa ei näy piikkiä

Ympäristötarkastajille tulevissa rottailmoituksissa ei näy piikkiä

Helsingin kaupungilta ei löydy kaiken kattavaa rottatilastoa, sillä isossa kaupungissa rottailmoituksia tehdään niin moneen paikkaan. Helsingin kaupunkiympäristötoimialan ympäristöpalveluiden terveydensuojelun ympäristötarkastaja Jukka Kiesin mukaan ympäristötarkastajille ohjautuu rottailmoituksia keskimäärin kymmenen viikossa.

Ympäristötarkastajien silmin mikään kaupunginosa ei nouse esiin rottaongelmaisena. Ilmoittelun tahti aaltoilee kuukaudesta ja vuodesta toiseen vailla säännöllisyyttä.
- Yleensä ilmoituksia tulee, jos rotille on ravintoa saatavilla tai tehdään maansiirtotöitä, jolloin rotat lähtevät liikkeelle ja tulevat näkyviin. Ne ovat tosi taitavia kaivautujia, ja maan alla saattaa olla isojakin populaatioita, kertoo ympäristötarkastaja Jukka Kiesi.

Kun käytävät ovat rikki, etsiytyvät eläimet muualle. Tämän kaltaisia rottahavaintoja on tullut tänä vuonna Koillis-Helsingin Lähitiedollekin esimerkiksi Suutarilantien kaivuutyömaan läheltä ja Kotinummen leikkipuiston purkutyömaan läheltä. Ympäristötarkastajille näitä ei ole ilmoitettu. Ei myöskään puistolalaisen omakotitalon lintulaudan luona nähdyistä rotista tai Malmin Ormuspellossa Hela-aukiolla olevan taloyhtiön jätehuoneesta, jonka siivottomuudesta virisi muutama viikko sitten iso keskustelu Facebookin Malmi -ryhmässä, jossa epäiltiin lattialle viskottujen roskien keräävän rottia.
Lukittuihin roskahuoneisiin rottien on kuitenkin vaikeampi mennä toisin kuin ulkona oleviin roskakatoksiin, joissa rotat saattavat jyrsiä ruokaa sisältävän astian pohjaan kulkuaukon, ja liikkua alueella monien edes huomaamatta. Rotille on mieluista astioiden harva tyhjennysväli.

Pientaloalueilta voi tulla kaupungille ilmoituksia rotista tapauksissa, joissa naapuria ei haluta ärsyttää naapurisovun nimissä. Näissä tapauksissa ympäristötarkastajat saattavat viedä alueellisia tiedotteita, joissa kerrotaan rottahavainnoista ja miten populaation kasvua voi estää esimerkiksi välttämällä lintujen yliruokintaa ja sijoittamalla linnuille tarkoitetut ruuat rottien ulottumattomiin. Tosin rotta on taitava kiipeilijä.

Rotta voi synnyttää neljäkin kertaa vuodessa. Populaatiot ovat suurimmillaan kesän jälkeen lokakuun paikkeilla, jolloin ravintoa on vähemmän ja eläimet lähtevät liikkeelle. Silloin ilmoituksia saattaa tulla hivenen enemmän.
– Keskimääräistä enemmän tulee ilmoituksia juna-asemilta, joissa ihmiset heittävät ravintoa roskiin. Tässä suhteessa Malmi on rauhoittunut, vaikkakin rottia varmasti on. Niistä ei pääse kokonaan eroon.

Yksittäiset rottahavainnot muuttuvat helposti yleiseksi. Moni on kuullut tapauksen, jossa vessaan on ilmestynyt rotta. Kiesin mukaan vessanpöntöstä tuleva rotta on kuitenkin tyypillisyydessään lottovoittoon rinnastettava ilmiö. Ympäristötarkastaja pitää kovasti liioiteltuna päämedioidenkin levittämää tietoa, että rottia olisi Helsingissä yhtä paljon kuin asukkaita.
– Rottien päällä on historian painolasti. Rutostakin kerrotaan mielellään tarinaa, vaikka oikeasti sitä levittivät rotissa olleet kirput.

Jotkut rottahavainnot voivat olla virheellisiä. Esimerkiksi Vantaanjoen varressa elää myös rottaa muistuttavia vesimyyriä, joita kansankielellä kutsutaan myös ojamyyriksi tai vesirotiksi.

Pirjo Pihlajamaa

 

Lue myös: Roskaongelma kuriin kuvin.