Syksyllä maassa lojuvat hedelmät ja marjat tietävät rotille juhlaa. Tuholaistorjujat saavat nyt rottahavainnoista soittoja päivittäin.
– Meille tulee rotista näin syksyisin päivittäin soittoja. Alueet vaihtelevat vähän vuosittain. Omenat ja talven tullen lintujen ruokinta ovat tavallisimpia syitä, jotka saavat rotat liikkeelle. Rottien liikkumisalue on yleensä lähellä pesää ja ne siirtyvät hajuaistinsa ohjaamina pesimään sinne, missä ravintoa on. Piha ja puutarha kannattaa pitää siistinä ja tarkistaa, ettei rotille ole tarjolla suojapaikkoja kiinteistön alueella, opastaa tuholaistorjuntayritys Rentokilin tekninen asiantuntija Jouni Siltala.
Pihalle ei siis kannata myöskään kasata rakennusmateriaali,- roju- tai risukasoja, joista jyrsijät saavat suojaa.
– Jos alueella näkee muutaman rotan, se tarkoittaa, että niitä on ainakin tuplasti enemmän. Torjuntatoimien tekeminen samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella on suositeltavaa, koska rotat esiintyvät yleensä laajalla alueella. Rottapopulaation kasvaessa vanhemmat rotat myös häätävät nuoremmat pois, eli ne leviävät satelliittimaisesti laajemmalle, Siltala kertoo.
– Tämän vuoden aikana kaupungin ympäristöpalveluille on tullut noin 150 ilmoitusta rotista eri palautekanavia pitkin koko Helsingin alueelta. Määrä mukailee parin viime vuoden aikaisia ilmoitusmääriä, kertoo ympäristötarkastaja Jukka Kiesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta.
– Rottia havaitaan Helsingissä ympäri vuoden ja havainnot jakautuvat yllättävänkin tasaisesti koko kaupungin alueelle. Syksyisin havainnot korostuvat pientaloalueilla, kun marjat, hedelmät ja vihannekset kypsyvät. Pudokkaiden kerääminen maasta aktiivisesti on tehokas keino ehkäistä rottien liikkumista alueella. Rottapopulaatiot vaikuttaisivat olevan syksyisin suurimmillaan ja pienenevän talven aikana.
Kiesi muistuttaa, että rottia esiintyy siellä, missä niillä on saatavilla ravintoa.
– Jätehuollon puutteet, kuten ylitäydet tai rikkinäiset astiat lisäävät rottien mielenkiintoa kiinteistön alueella oleskeluun. Rotat voivat jyrsiä astian pohjan pesukorkkiin reiän ja päästä sitä kautta melko huomaamattomasti aterioimaan jäteastioihin. Jäteastioiden kunnon säännöllinen tarkistaminen myös pohjasta on tärkeää. Rikkinäiset astiat tulee korjata tai vaihtaa uusiin mahdollisimman pian.
Ravinnoksi kelpaavaa jätettä syntyy myös roskaamisen myötä; pizzalaatikkoon syömättä jääneet pizzan kannat ruokkivat monta rottaa, jos niitä ei hävitetä asianmukaisesti. Näin syksyllä syömäkelvottomat hedelmät pitäisi kerätä nopeasti pois ja ne voi kyllä kompostoida, mutta ei avokompostiin. Biojätekompostorin tulee olla sellainen, etteivät jyrsijät sinne pääse. Sen kuntoa on syytä seurata ja aika ajoin tarkistaa, etteivät rotat ole jyrsineet sisäänpääsyreikää alakautta. Ellei kompostoria ole, voi omenoita viedä maksua vastaan Sortti-asemille. Jos omenoita laittaa kiinteistön bio- tai sekajäteastiaan, tulee niitä laittaa vain vähän kerrallaan, jotta jäteastia ei tule liian painavaksi siirtää.
Rottaongelma voi aiheutua myös siitä, että lähistöllä paalutetaan tai muuten kaivetaan maata, tärinä saa rotat pakenemaan.
– Suuremmat rakennus-, katu- ja maansiirtotyöt voivat aiheuttaa rottien poikkeuksellista liikehdintää lähialueilla ja silloin niitä voi nähdä helpommin myös päiväaikaan, tietää Jukka Kiesi.
– Esimerkiksi metrotyömaiden yhteydessä on ilmentynyt isoja rottayhdyskuntien liikkeellelähtöjä, lisää Siltala.
Kuluttajille myydään rotanloukkuja kaupoissa, mutta niitä sijoitettaessa tulee varmistua siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lapsille, kotieläimille eikä muille luonnonvaraisille eläimille. Loukut tulee tarkastaa päivittäin. Rottien torjuntaan tarkoitettuja torjunta-aineita voivat hankkia ja käyttää vain tuholaistorjunta-alan ammattilaiset. Siksi etenkin laajemmissa rottaongelmissa suositellaan kääntymistä tuholaistorjunnan ammattilaisen puoleen.
Rotan ja muiden tuhoeläinten hävittäminen kuuluu kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulle, joten rottahavainnoista kannattaa ilmoittaa tontin omistajalle tai isännöitsijälle.
Rottahavainnoista Helsingin viher- ja katualueilla voi ilmoittaa suoraan kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun (p. 09 310 22111, s-posti: kaupunkiymparisto(at)hel.fi tai sähköiseen palautejärjestelmään. Palautejärjestelmässä voi muun muassa merkitä kartalla paikan missä rottia on havaittu. Täältä palaute ohjautuu kaupungin yleisten alueiden hoidosta vastaaville. Ympäristöterveysyksikkö antaa tarvittaessa neuvontaa rottien hävittämisvastuusta: kymp.rottahavainnot(at)hel.fi.
Teija Loponen
Isorotat on yleisimpiä tuhoeläimiä, ne ovat noin 40 cm pitkiä, ja ruumis on paksumpi kuin mustarotalla.
Isorotat elävät mieluiten maassa ja koloissa, mutta ovat myös ketteriä kiipeilijöitä.
Rotta on yöeläin, se on aktiivisin iltahämärän ja aamunkoiton välillä.
Rotat synnyttävät 7-8 poikasta 3-6 kertaa vuodessa.
Niiden lempiruokaa ovat viljatuotteet, vaikka ovatkin kaikkiruokaisia, isorotat syövät noin 30 g ruokaa ja juovat 60 ml nestettä päivässä.
Rotat tuottavat jopa 40 tummanruskeaa jätöstä yössä.
Rottien hampaat kasvavat jatkuvasti ja niiden on nakerrettava puuta ja muovia pitääkseen hampaat terävinä. Myös sähköjohdot käyvät tarkoitukseen.
Rotat rakentavat pesät lämpimiin piilopaikkoiohin käyttäen apuna silputtua sanomalehteä ja kankaita. Pesä on yleensä lähellä ravinnon lähdettä.
Isorotat kaivavat myös laajoja käytäväjärjestelmiä varastointia ja pesimistä varten.
