Perho Liiketalousopiston pihalle kaarsi viikko sitten iso keltainen bussi tuoden lastillisen eteläkorealaisia virkamiehiä ja vesi-insinöörejä tutustumaan Longinojan ihmeeseen Juha Salosen opastuksella.
17-henkisen delegaation edustaja oli lähettänyt tammikuun lopussa viestin Juha Saloselle ja toivonut eteläkorealaisten pääsevän vierailemaan Longinojalla. He haluaisivat kuulla, miten kaupunkijokia on Suomessa kunnostettu elinvoimaisiksi ja saatu niiden kalakanta elpymään.
Salosen saamassa viestissä todettiin heidän tietävän, että Longinoja on ensimmäinen Vantaanjoen sivujoki mereltä päin ja että se on onnistuttu Vantaanjoen lailla entisöimään niin, että taimenet viihtyvät siinä. Delegaatio olisi innokas oppimaan miten se kaikki on onnistunut.
Delegaatioon kuului Etelä-Korean hallituksen työntekijöitä, vesihuollon insinöörejä ja myös yksityisten vesienhoitoa suunnittelevien yritysten insinöörejä muun muassa Soulista.
Etelä-korealainen kaupunki Gyeonsangbuk-do on päättänyt investoida peräti 14 miljoonaa dollaria jokien kunnostukseen tänä vuonna.
Haaga-Helian matkailulinjalla opiskeleva etelä-korealainen Bohyun Yoon oli järjestänyt koululta tilat tapaamista varten ja oli valmis myös toimimaan tarvittaessa tulkkina.
Korealaisten saavuttua ensimmäisenä ääneen pääsi Suomen ympäristökeskuksen Jukka Jormola, joka on Suomen johtavia maisema-arkkitehtejä virtavesiasioissa. Hän kertoi vierailleensa itsekin kerran Etelä-Koreassa kertomassa patojen purkamisesta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Jormola esitteli vieraille kuvin ja kaavioin Vantaanjokea, jonka vesi 30 vuotta sitten oli erittäin huonolaatuista. Aivan kuten myöhemmin Longinojalla, myös Vantaaseen kuljetettiin isoja kiviä ja avattiin patoja helpottamaan kalojen elämää. Kaloja myös istutettiin useina vuosina Vantaanjokeen, jotta kalakanta saatiin kunnolla elpymään.
Jormola esitteli lisäksi Imatran kaupunkipuroa, jossa kalakanta on kasvanut huimaa vauhtia sen rakentamisen jälkeen.
Samoin hän näytti kuvia sadevesialtaista, joita on rakennettu uusien joen varren asuinalueiden yhteyteen.
-Tikkurilassa padon yhteyteen tehtiin kalaportaat, mutta lohi ei oppinut kulkemaan niitä pitkin. Vuonna 2019 osa padosta puretaan, jota kalat saavat esteettömän nousumahdollisuuden. Padot ovat kalakantojen kehittymiselle suurin este, kertoi Jormola.
Yhtä suuren vaikutuksen yleisöön teki Juha Salosen tarina Longinojan kunnostuksesta. Vuoden 2001 neljän hengen talkooporukka on nyt kasvanut yli sataan henkilöön ja purolle tehdyt taimenretket keräävät samaten satakunta ihmistä katselemaan kalojen kutemista.
Vuodesta 2008 lähtien on kaupunki osallistunut Skes ry:n talkoisiin toimittamalla tarvittavan sora-aineksen talkoolaisille, jotka Juhan johdolla levittävät sen Longinojaan.
-Vuonna 1998 istutettiin ensimmäiset taimenen poikaset, nyt niitä on jo yli 300 yksilöä 100m purometri eikä istutuksia ole tarvittu vuoden 2002 jälkeen, iloitsi Salonen.
Korealaiset olivat niin vaikuttuneita tuloksista, että toivovat saavansa Salosen esityksen sähköisesti itselleen ja edelleen Koreassa esitettäväksi. Sielläkin halutaan innostaa vapaaehtoisia osallistumaan vesistöjen parantamiseen.
Salonen kertoi myös, että Haaga-Helian matkailulinjalaisilla on työn alla projekti, jossa he pohtivat Longinojan kehittämistä matkailukohteeksi.
-Ja seuraavan kerran kun tulette Longinojalle, keittää isäni teille hyvät nokipannukahvit, lupasi Salonen.
Esitysten päätteeksi Salonen jakoi vieraille Paitakulma.fi:n lahjoittamat ja brodeeraamat I Love Longinoja –pipot ja johdatti heidät Longinojan varteen ihailemaan iloisesti solisevaa puroa.
-Olihan se aika vaikuttava ja huikea vierailu, jonka isäntänä oli kunnia olla. En olisi ikinä uskonut, että ihmisiä Etelä-Koreassa kiinnostaa se työ, mitä Longinojalla on tehty. Oli hienoa saada mukaan myös Suomen ympäristökeskuksesta Jukka Jormola, joka todella tuntee Suomen vedet ja virtavesiasiat, kiitteli Salonen.
Teija Loponen
