Malmista tulee Koillis- ja Pohjois-Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen keskus. Näin linjasi sosiaali- ja teveyslautakunta viime kokouksessaan, jossa päätettiin palveluverkkouudistuksen suuntaviivat. Lähiterveysasemien lopullista kohtaloa kokous ei sinetöinyt.
Sote-palveluille tulee Pohjois-Helsingissä kolme isoa palvelupistettä. Pohjoisen perhekeskus tulee sijaitsemaan Malmin virastotalossa, Pohjoisen terveys- ja hyvinvointikeskus taas Malmin sairaala-alueella ja Pohjoisen monipuoliset palvelukeskukset Oulunkylän Kustaankartanossa ja Malmin Syystiellä.
Isojen suuntaviivojen osalta lautakunnassa istuva tapaninvainiolainen Markku Vuorinen (kesk.) katsoo, että Koillis-Helsinki kuuluu voittajiin.
– Koillisen osalta täytyy sanoa, että muut olivat meille aika kateellisia, sillä olemme aika hyvässä asemassa. Lautakunnassa hyväksytyssä verkkopalvelukartassa on vain kaksi kaupunginosaa, josta löytyvät kaikki palvelut. Toinen on Vuosaari ja toinen Malmi, sanoo Vuorinen.
Terveysasemaverkolle tehtiin kehittämissuunnitelma jo vuonna 2005. Toimipisteitä on yhdistetty tuon suunnitelman mukaisesti ja tällä hetkellä terveysasemia on yhteensä 25.
Tuolloin linjattiin, että jos Malmin lentokenttä rakennetaan, siirretään sinne Jakomäen, Suutarilan ja Puistolan terveysasemat. Tällä haavaa lähiterveysasemille ei ole muutossuunnitelmia.
– Jakomäestä puhuttiin, ja sain sen käsityksen, että Jakomäki jää ilman muuta. Tilanne voi muuttua, jos lentokenttä rakennetaan.
Yhdessä terveysasemaverkon suunnittelun kanssa on toteutettu myös vuonna 2006 tehtyä hammashoitoloiden keskittämissuunnitelmaa. Pieniä hoitoloita on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Sote-puolen tilakustannuksia halutaan pienentää. Ne muodostavat sosiaali- ja terveysviraston talousarviossa huomattavan menoerän, noin 100 miljoonaa euroa. Vuokrasopimusten määrä on iso. Niitä on yhteensä 533 kappaletta, koska joissakin kiinteistöissä on useita eri aikaan tehtyjä vuokrasopimuksia.
– Asukastaloista päätettiin, että asiaan palataan. Monet lautakunnasta ovat kiertäneet taloja, ja suhtautuminen on nyt myönteistä.
Asukkailla ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää näkemyksiään palveluverkkosuunnitelmaan sen valmisteluvaiheessa. Palautetta on otettu vastaan eniten huhti- toukokuussa internetin avulla. Suurin osa, 40 prosenttia yli tuhannesta verkkovastaajasta oli 31 – 45 -vuotiaita ja merkittävä enemmistö, neljä viidesosaa oli naisia. Suurin osa (n. 70 %) palautteesta tuli Lauttasaaresta ja Kalliosta.
– Se on kaupungin heikkous. Mennään liikaa verkkoon, Vuorinen toteaa palautteen antotavasta.
Pirjo Pihlajamaa
