Sisukasta kansaa

Suomalaiset tunnetaan sisustaan. Välillä mennään vaikka läpi harmaan kiven hampaita purren, turhista valittamatta. Huonoina aikoina puhalletaan yhteen hiileen, seistään rintamana. Malmin keskustassa sijaitsee Suomen Lions-liiton toimisto, jossa on ideoitu yhdessä useiden merkittävien yhteiskunnallisten tahojen kanssa sotaveteraanien huomioimista entistä paremmin. Heitä on elossa yhä noin 32 000, joista lähes 5000 on sotainvalideja. Näiden kunniakansalaisten keski-ikä on jo yli 90 vuotta, joten jokainen heistä käytännössä tarvitsee jonkinlaista apua ja tukea. Harva sitä pyytää, vaan arjesta selvitään läheisten ja sen kuuluisan sisun avulla. Leijonat haluavat olla auttamassa vapaan ja itsenäisen maan puolesta sotineita. Lions-liitto järjesti viime viikolla sotaveteraanien kunniaksi seminaarin, jossa oli parisensataa osallistujaa. Valtaosa heistä oli veteraaneja. Puhumassa oli muun muassa puolustusministeri Carl Haglund.

Seminaarissa veteraaneille kerrottiin , että tänä ja ensi vuonna paikalliset lionsklubit haluavat auttaa entistä useampia veteraaneja käytännön toimin. Heiltä toivotaan pyyntöjä vaikkapa haravoimaan pihaa, luomaan lunta, tai antamaan kuljetusapua tapahtumiin. Lehtemme ilmestymisalueella toimii useita lionsklubeja, jotka ovat valmiit auttamaan sotaveteraaneja ja tekemään heille arkisia palvelutehtäviä. Toivottavasti auttajat ja autettavat kohtaavat runsaassa määrin. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta ja sodissa mukana olleiden auttaminen koetaan kunniatehtäväksi.

Sosiaali- ja terveysviraston palveluverkkosuunnitelma kuulostaa yhtä aikaa hyvältä ja huonolta. On hienoa, jos tasokkaita palveluja ja erikoissairaanhoitoa tulee olemaan entistä enemmän tarjolla ja helpommin saatavissa. Ongelmia voi tuottaa se, että matkat näihin palvelupisteisiin tulevat uudistuksen myötä pitenemään. Perusterveille ja hyväkuntoisille ihmisille matkustaminen palveluiden luo ei ole ongelma, mutta todella sairaille ja liikkumisongelmista kärsiville julkisen liikenteen käyttäminen ja kulkuvälineestä toiseen vaihtaminen hoitoon pääsyssä voi olla iso kynnys. Lähipalveluille on aina suuri tarve.

Päätoimittaja Teija Loponen

Edellinen artikkeliVuoden 2014 koillishelsinkiläinen yritys valittu: Perheyritys työllistää 23 henkilöä
Seuraava artikkeliSote-palvelujen keskus on Pohjois-Helsingissä Malmi