Longinojan puroaktiivien perinteinen poikastarkkailu tuotti jälleen tulosta. Pimenevässä illassa Juha Salonen, Toni Randén ja Henrik Kettunen tarkastivat taskulamppujen valossa kutusoraikkoja joiden alueella syksyllä havaittiin taimenia kudulla.
-Taimenen poikaset kuoriutuvat soraikkojen sisältä toukokuun lopulla ja viimeiset vasta kesäkuun alussa. Poikaset etsivät itselleen mietovirtaisia, mutta suojaisia ranta-alueita ja juuri näiltä paikoilta yritämme taimentenpoikasia nyt etsiä, valistaa Henrik Kettunen Vaelluskala ry:stä.
Latokartanontien yläpuolen puroalueelta poikasia ei tällä tarkkailukerralla näkynyt, vaikka Haaga-Helian sillan kutusoraikko on ollut isoimpien kutukalojen suosima paikka syksyisin.
-Tämä on pahiten hiekottumisesta kärsivä soraikko. Normaalisti yhden naaraan kutemisesta soraikkoon päätyy tuhansia mätijyviä. Ainakaan tälle keväälle Haaga-Helian neljästä kutupesästä huolimatta paikka ei tuottanut kuin kourallisen pienpoikasia – ehkä puolet vähemmän pienpoikasia kuin mitä siellä oli emokaloja kutemassa. Jos useista tuhansista kudetuista mätijyvistä syntyy vain muutama pienpoikanen, niin parantamisen varaa on paljon, huomauttaa Kettunen.
– Alue on liian leveä ja hidasvirtainen. Tulemme seuraavissa kunnostustalkoissa panostamaan nimenomaan näiden ei toimivien lisääntymisalueiden parantamiseen täydennyskunnostuksilla. Täytyy kehittyä purokunnostajana ja ymmärtää, että puro elää ja muuttuu, tuumii Salonen.
Riihenkulmasta löytyvä Saunankoski on vuosittain ollut yksi parhaimmista poikasalueista, eikä tuttu paikka petä tälläkään kertaa. Tarkkailuretken myönteisiä uutisia lisäsi se, että Pihlajamäen suunnasta tulevasta Pihlajamäenojasta löytyi useita pienpoikasia.
-Yksi, kaksi, kolme ja neljäs. Tässä on poikasia reilusti, iloitsevat puroaktiivit Juha ja Toni.
Hyvällä seurantatiedolla ja pätevillä täydennyskunnostuksilla Longinojan yleisesti ottaen hyvääkin poikastuotantoa on merkittävästi mahdollista vielä parantaa. Nykytilassa puron on arvioitu voivan tuottaa vuodessa noin 2500 vaelluspoikasta. Täydennyskunnostusten avulla poikasmäärä voidaan parhaassa tapauksessa tuplata 5000 poikasen tasolle. Talkookunnostusten painopistettä ollaan täsmäseurannan myötä siirtämässä uusien kutupaikkojen tekemisestä aiempien kutupaikkojen ylläpitoon.
Kettunen teki vielä toisen tarkkailuretken purolle tutkien Fallkullan pään lisääntymisalueen.
-Kolmipiikkejä oli hyvin runsaasti, mutta taimenen pienpoikasiakin löytyi ainakin kahdeksalla eri soraikolla. Taimenia oli 1-4 per soraikko. Aika harvakseltaan, mutta oli kuitenkin. Poikasia oli kuitenkin odotuksia enemmän, jatkaa Kettunen.
-Longinojan uusi taimenikäluokka on siis syntynyt. Kiitokset kuuluvat kaikille teille, jotka olette tehneet töitä näiden pienokaisten elinolojen parantamisen eteen. Näillä poikasilla on aika monta äitiä ja isää, kiittelee Juha Salonen.
Kalakuolemia
Viime viikolla havaittiin muutamankin kulkijan toimesta kuolleita taimenia Latokartanontien yläpuolella, samoin Mätäojalla. Longinojan puroaktiivi Juha Salosen kävi viestien perusteella haaviamassa purosta kuolleita eri ikäisiä taimenia Luonnonvarakeskukselle eteenpäin vietäväksi. Taimenien suomunäytteistä otetaan irti se tieto minkä niistä saa, kuten ikä ja kasvu.
-Helsingin ympäristökeskus kävi tutkimassa vesiä ja selvisi, että happea on purossa todella vähän, kertoo Salonen.
Tilannetta päätettiin yrittää parantaa hapettimen avulla, mikäli luvat veden hapettamiseen saadaan. Lisäksi puroaktiivit kävivät avaamassa paria kynnystä saaden veden virtaamaan paremmin Latokartanon alueella. Siitäkin on kaloille hyötyä.
Teija Loponen
