Intiasta perheineen tullut Bardeep sekä Bangladeshista kotoisin oleva Rezwana istuvat 1K-luokan sohvalla ja seuraavat silmä tarkkana, mitä opettaja oppilailleen puhuu. Bardeep ymmärtää jo monia sanoja.
Jo aiemmin Jakomäessä Kankarepuiston peruskoulussa ja nyt kevättalvesta lähtien myös Siltamäen ala-asteella sekä Pitäjänmäen peruskoulussa käy maahanmuuttotaustaisia vanhempia oppimassa suomen kieltä 1.-2. luokissa oppilaiden joukossa ja lisäksi työväenopiston S2-opettajan opetuksessa. Toiminta on uutta kotoutumista ja suomen kieltä edistävää toimintaa Helsingissä.
-Minä olen ollut jo yli vuoden Suomessa ja olen töissä lentokentällä. Suomen kieltä osaan joitakin sanoja, mutta haluaisin oppia sitä enemmän. Siitä olisi hyötyä lentokentälläkin. Tyttäreni on Pihlajamäen ala-asteella ja hän on jo oppinut paljon minua enemmän kieltä. Tämä ilmainen koulutus on hieno asia, ja koska olen iltaisin töissä, niin tämä aamupäiväopetus sopii minulle hyvin, kertoo Bardeep. Hän lisää, että työ on hänelle tärkeä, sillä hänen miehensä opiskelee. Bardeep oli miehensä kanssa neljä vuotta sitten Suomessa turistiviisumila käymässä ja silloin he ihastuivat maahan ja päättivät, että tänne he haluaisivat tulla.
-Ihmiset ovat niin rehellisiä ja avuliaita, mutta kieli on kyllä vaikea oppia.
Rezwana tuli vasta maaliskuun alussa Suomeen kahden poikansa kanssa, mies oli saapunut tänne jo aiemmin ja työskentelee siivousalalla.
-Olin Bangladeshissa opettajana päiväkodissa ja toivon kovasti, että oppisin kielen niin, että pääsisin myös täällä opettajaksi. Kieli on vaikea, mutta sana kerrallaan, hän toteaa hymyillen. Molemmat naiset toteavat, että vaikeinta on asioida Kelan tai terveysaseman kanssa, niissä kun ei puhuta englantia. Ja suomalaiset veroasiat ovat suorastaan mahdottomia ymmärtää, huomauttaa Bardeep.
Koulunkäynti poikkeaa Suomessa aika lailla kotimaasta.
-Täällä on ystävällinen ja hyvä ilmapiiri. Opettajat eivät ole liian ankaria, eivätkä läpsi oppilaita, vaikka nämä eivät jotain osaisi. Tuntuu, että täällä arvostetaan lapsia, he pohtivat. Molemmilla on haaveita tulevaisuuden suhteen: suomen kielen oppiminen ja sen myötä opiskelemaan pääsy. Lisäksi Bardeep haaveilee omakotitalosta.
Helsingin kaupunginkanslia rahoittaa Vanhemmat mukaan -toimintaa, jossa yhteistyötahoina ovat Helsingin työväenopisto, Helsingin kaupungin perusopetus ja Stadin AO. Siinä maahanmuuttotaustaiset vanhemmat opiskelevat kaksi päivää viikossa toimintaan osallistuvilla kolmella peruskouluilla. Opetus koostuu kahdesta tunnista opiskelua perusopetuksen luokassa oppilaiden kanssa ja lisäksi he opiskelevat suomen kieltä, suomalaiseen yhteiskuntaan sekä vanhemmuuteen ja kotoutumiseen liittyviä teemoja työväenopiston S2-suunnittelijaopettajan kanssa.
-Kielen opiskelun lisäksi tutustumme erilaisiin kotoutumiseen, palvelujärjestelmään, pienten lasten vanhemmuutta tukeviin sekä yhteiskuntaan liittyviin teemoihin. Käymme esimerkiksi yhdessä tutustumassa kirjastoon ja opiskelemme digitaitoja, kuten vaikkapa joukkoliikenteen aikataulujen etsimistä. Meillä on käynyt myös vierailijoita, kuten poliisi kertomassa lakiasioista ja miten toimia erilaisissa ongelmatilanteissa suomen kielellä, sekä suuhygienisti kertomassa hammashoidosta ja hoitoon hakeutumisesta. Myös SPR:n edustaja on ollut opastamassa pienen lapsen ensiaputaidoissa, valaisee S2-suunnittelijaopettaja Heidi Naukkarinen.
Naukkarinen toteaa, että maahanmuuttotaustaisten vanhempien kanssa on tärkeää olla yhteydessä, jotta pienten lasten kanssa kotona olevat äidit ja isät pääsevät osaksi lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa, oppivat kieltä ja väylä opintoihin tai työelämään voisi aueta matalalla kynnyksellä, henkilökohtaisesti tuetusti. Myös uudet sosiaaliset kontaktit ja osallisuuden kokemukset ovat tärkeitä. Lastenhoito on järjestetty opiskelun ajaksi lähelle opetuspaikkaa, ja se on maksutonta, samoin opetus. Mukana toiminnassa ovat myös Stadin AO:n koulunkäynninohjaajaopiskelijat, jotka suorittavat osatutkintoaan toiminnassa mukana olevissa kouluissa.
-Kankarepuiston peruskouluun kerätään nyt uusia maahanmuuttotaustaisia vanhempia mukaan, Pitäjänmäessä 10 vanhemman ryhmä on täynnä ja Siltamäkeen mahtuu vielä muutama mukaan, kertoo Heidi Naukkarinen.
Toiminnan tavoitteena on luoda pysyvä palvelu helsinkiläisille maahanmuuttotaustaisille lapsiperheille. Toimintamalli on peräisin Vantaalta.
Teija Loponen
Kuva Teija Loponen