Opetusministeri Mikael Soininen jätti jälkensä Pukinmäkeen

Soinisen koulu kuvattuna toukokuussa 2016. Taloa ei enää ole. Kuva Tero Tuomisto

Suomen oppivelvollisuuslaki täytti viime viikolla sata vuotta. Laista pääsi aikanaan päättämään silloinen opetusministeri Mikael Soininen (Edistyspuolue). Soininen oli pitkään kehittänyt suomalaista opetustoimintaa.

-Pukinmäessä asuneen Mikael Soinisen maineikasta ja maanlaajuisesti merkittävää kokeilukoulua ei enää ole, mutta varmaan vielä elää monia, jotka siitä jotain muistavat. Kouluhan aloitti 1913 ja jatkui jossain muodossa aina 1950-luvun alkuun saakka, kertoo kotiseutuneuvos ja Pukinmäki-seuran sihteeri Tero Tuomisto. Koululaisten lisäksi Soinisen kokeilukoulussa opetettiin myös tulevia opettajia. Kouluun ja sen opetusmetodeihin käytiin tutustumassa 1930-luvulla aina Viroa myöten. Tärkeitä oppiaineita olivat muun muassa kotiseututuntemus ja viljely.

Mikael Soininen oli muun muassa SYK:in opettaja ja rehtori, yliopiston kasvatustieteen dosentti, tietokirjailija ja poliitikko aina ministeriksi asti. Hän toimi kouluylihallituksen ylijohtajana 1917–1924, mutta häntä vieroksuttiin kouluhallinnossa, sillä hän ajoi varsin kiihkeästi isoja uudistuksia vanhoilliselle koulutusjärjestelmälle.

Vuonna 1912 Soininen nimitettiin koulu-uudistusta suunnittelevan komitean puheenjohtajaksi. Pukinmäessä asui jo suhteellisen paljon suomenkielisiäkin lapsia ja Soininen halusi tarjota heille suomenkielistä koulumahdollisuutta. Tähän tarkoitukseen hän perusti vuonna 1913 suomalaisen kokeilukoulun Lundellin huvilaan, nykyisen Mikael Soinisen tien varrelle. Kokeilukoulussa oli yhdet ensimmäisistä Pukinmäen sähkövaloista, joka sekin toi osaltaan näkyvyyttä koululle ja sen nykyaikaisille menetelmille. Opetuksesta vastasi muun muassa Mikaelin pojan Kaarlo Soinisen puoliso Aliina Soininen.

Kokeilukoulu toimi vuoteen 1954, jolloin uusi kansakoulu valmistui.

Koulutoiminnan loputtua Soiniset tarjosivat talonsa alakertaa Pukinmäen sivukirjaston sijoituspaikaksi. Sivukirjasto ehti toimia siellä reilut kymmenen vuotta.

-Huvilarakennus oli aluksi yksikerroksinen, mutta Soinisen ostettua sen omakseen 1916 siihen rakennettiin toinen kerros. Talo ei ollut suojelukohde, eikä mistään löytynyt kiinnostusta tai halua säilyttää se museokäytössä. Lopulta rakennus purettiin. Kadun nimi sentään säilyttää koulunuudistajan muiston, toteaa Tero Tuomisto.

Soinisen nimi nousi uudelleen koulun nimeksi Kenttäpolun varressa, mutta nykyään se on osa Pukinmäenkaaren peruskoulua.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliPukinmäki-seuralta kannanotto: Rakentaminen ei saa pilata asumisviihtyvyyttä  
Seuraava artikkeliKoillisen ehdokkaat esille