Pikku-Liisan vaatteet syntyi opettajan toiveesta

Mirkka Paajanen
Mirkka Paajanen Kuva Jani Laukkanne

Mirkka & Luis -lastenmusiikkiyhtye julkaisee oppivelvollisuuden syntymäpäivänä 15.4. malmilaisen Mirkka Paajasen sanoittaman Pikku-Liisan vaatteet -singlen.

-Tein kappaleen Hietakummun ala-asteen Katariina Hämäläisen toiveen pohjalta. Hän toivoi kappaletta, joka koettelisi muistia. Kappale on sovitettu menneitä aikoja kunnioittaen, mutta tekstiltään se käsittelee ajankohtaisesti kestävää kehitystä ja kierrätystä, kertoo malmilaismuusikko.

-Tein myös edellisen singlemme Mitenkäs nyt suu pannaan? samaisen opettajan toiveesta. Tuo tunnetaitoja käsittelevä kappale julkaistiin naistenpäivänä 8.3., Mirkka Paajanen kertoo.

Mirkka Paajanen vastaa Mirkka & Luis -lastenmusiikkiyhtyeen kappaleiden teosta solistina toimimisen lisäksi.

-Yhtyeemme valittiin Konserttikeskuksen vuoden tulokkaaksi vuonna 2019 ja meidät palkittiin myös valtakunnallisessa Jellona-gaalassa samaisella nimikkeellä, Mirkka iloitsee. 

Uusi, työn alla oleva levy julkaistaan syyskuussa.

Mirkka haluaa tehdä tavoitteellista työtä musiikin parissa.

-Haluan musiikintekijänä tarjota lapsille ja lapsiperheille laadukasta ja merkityksellistä sisältöä parantaen lasten tunnetaitoja ja hyvinvointia. Olen tehnyt kappaleita niin lasten, vanhempien kuin lukuisten kasvatusalan ammattilaisten toiveita kuunnellen. Olen koulutukseltani laulupedagogi (AMK) ja opiskelen tällä hetkellä musiikkikasvatuksen maisterintutkintoa Jyväskylän yliopistolla, valaisee Mirkka Paajanen taustojaan.

Mirkalla on työn alla pro gradu liittyen lastenmusiikissa esiintyviin arvoihin.

-Olen kahden vuoden ajan haastatellut aiheesta lastenkulttuurin tuottajia ja tekijöitä. Uskon että musiikissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia lasten ja nuorten hyvinvointia ajatellen.

Yhteistyö Mirkan ja Hietakummun koulun luokanopettaja, vararehtori Katariina Hämäläisen kanssa lähti liikkeelle luontevasti.

-Mirkan lapsi on luokallani ja kerran Mirka pyysi kommentoimaan erästä yläkoulun oppilaille suunnattua lauluaan. Hän pohti, voisiko se sopia aiheeltaan myös alakoulun puolelle. Kerroin hänelle ajatuksiani teksteistä ja annoin ehdotuksia, miten alakouluikäisen kuulijan kehitystaso voitaisiin paremmin huomioida tekstissä. Sen jälkeen olen saanut luettavakseni ja kommentoitavakseni muitakin Mirkan tekstejä.

Hämäläinen toteaa, että oli varsin mielenkiintoista kuulla laulut, joiden syntymistä oli seurannut ihan alusta asti.

Koronan vuoksi oppitunneilla ei saa laulaa, mutta oppilaat ovat kuunnelleet kappaleita luokassa, ja keskustelleet niiden herättämistä ajatuksista. Lapset myös piirsivät kuvia laulujen maailmasta.

Maaliskuinen single käsitteli tunnetaitoja, mikä on tärkeää myös lapsille.

-Olen huomannut, että kun tunnetaidoista puhuminen koulussa ja päiväkodeissa alkoi saada jalansijaa esimerkiksi KiVa-kouluhankkeen ja muiden tunnetaito-ohjelmien myötä, on lasten herkkyys tunteiden havaitsemiselle ja nimeämiselle parantunut. Nyt koulutulokkaista moni osaa entistä paremmin sanoittaa tunteitaan ja vain harva arastelee niistä puhumista. Aiemmin tunteista puhuminen koettiin jopa kiusalliseksi. Ainakin omat oppilaani uskaltavat jakaa luokassa kipeitäkin asioita pelkäämättä tulevansa naurunalaisiksi, iloitsee Katariina Hämäläinen.

Tunnetaito- ja mielenterveyskasvatus on Hämäläisen mukaan vahvasti sisäänkirjoitettu nykyiseen opetussuunnitelmaan.

-Tunnetaitojen opetus vaatii luottamuksellista ilmapiiriä, joten se on tärkeää aloittaa rauhallisesti. Lapset pitävät tunnetaito-opetuksesta, koska tunteet ja niiden kanssa eläminen on heille arkipäivää. Usein he puhuvat tunteista jopa hämmentävän viisaasti. Opettajastakin tunnetaitotuntien pitäminen on hyvin palkitsevaa.

Huomenna julkaistavan singlen teemana on Hämäläisen ehdotuksesta kierrätys ja kestävä kehitys.

-Kestävän kehityksen teema on sekin opetussuunnitelmassa. Laulut ovat opettajalle yksi työväline, siksi toivoin siksi lauluja, jotka tukisivat mahdollisimman monipuolisesti opetusta. Lapset oppivat laulut ja lorut usein hyvin nopeasti, joten niiden avulla opettaminen on tehokasta.

Laulussa paikataan puhki menneet vaatteet ja sitten ollaan taas

iloisia. Risaiset housunpolvet ovat ala-asteella tuttu näky, eivätkä leimaa lasta esimerkiksi vähävaraiseen perheeseen kuuluvaksi.

-Alkuopetuksessa, jossa itse tällä hetkellä työskentelen, lapset rymyävät niin paljon ulkona, että lähes kaikilla on housujen polvet puhki perheen tulotasosta riippumatta. Siksi lapset harvemmin vielä tässä vaiheessa kiinnittävät asiaan huomiota. Myöhemmin varhaisnuorilla vaatteiden trendikkyys saattaa herättää vertailua ja kateutta. Tällöin voi olla, että uusissa hienoissa vaatteissa kulkeva lapsi saa erityishuomiota kavereiltaan, Hämäläinen pohtii.  

-Toisaalta nykyaikana paikatut, tai tuunatut vaatteet saattavat vähävaraisuuden sijasta kieliä myös perheen ekohenkisyydestä ja tiedostavuudesta. Olen iloinen tästä kehityssuunnasta!

Opettaja Hämäläisellä olisi paljon uusiakin ideoita laulujen aiheiksi.

-En ole löytänyt mistään laulua sammakon tai perhosen elämänkaaresta, tai ruoan matkasta elimistön läpi. Esimerkiksi näitä olisi hauska opettaa laulun avulla, Katariina Hämäläinen tuumailee.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliMetsäaukio nousee Tapulikaupunkiin
Seuraava artikkeliPekanraitille yhtenäinen nimi