Isonpellontien asemakaavamuutoksesta on tehty muistutus, jossa vastustetaan yli satavuotiaan 1:n huvilarakennuksen suojelun lopettamista.
Muistuttajan mukaan 1910-luvulla Isonpellontien alkuun rakennetun Villa Rosan suojelun jatkaminen on yleisen edun mukaista, eikä sen suojeluperuste, kulttuurihistoriallinen arvo ole vähentynyt.
Muistuttaja ei pidä liikenteen aiheuttamia häiriöitä ja rakennuksen rapistunutta kuntoa riittävinä suojelun purkuperusteina. Muistuttaja perustelee suojelun jatkamista muun muassa kaupunkikuvallisella näkyvyydellä, rakennuksen iällä ja harvinaisella kattomuodolla.
Helsingin kaupunginmuseo ja Uudenmaan Ely-keskus katsovat, että kosteusvahingoista kärsineen talon suojelu ei ole tarpeen, sillä talo on jäänyt melualueelle teiden puristuksiin.
Asemakaavoittaja ei ole keksinyt kaavatyön aikana talolle järkevää käyttöä. Hän esittää, että rakennus on hyvä dokumentoida kuvin, ennen kuin sitä puretaan.
Noin 300 uutta asukasta Isonpellontien varteen tuovasta kaavasta on tullut myös kolme mielipidettä. Niissä on puututtu liikenteen turvallisuuteen, Vantaanjoen rantapuistokokonaisuuden kehittämiseen korkealuokkaisena Helsinkipuiston osana, rakennussuojeluarvoihin, meluntorjunnan varmistamiseen, viheralueiden riittävyyteen, savimaan soveltuvuuteen ja rantareitin kehittämiseen.
Kaavasta on tullut myös paljon viranomaislausuntoja. Niissä esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ollut huolissaan uusien asukkaiden vuoksi, koska vilkkaiden teiden vieressä he altistuvat melu- ja ilmanlaatuhaitoille.
Esirakentaminen maksaa kaupungille arviolta 1,4 miljoonaa euroa oletuksella, että rakentamisen raja on 60 metriä Vantaanjoen rannasta, ja että tontteja täytetään keskimäärin noin metrin verran. Lisäksi kaupungin rakennusviraston alustavan arvion mukaan katurakentamisen kustannusarvio on noin 1 000 000 euroa ja rantapuiston sekä reittiyhteyksien kustannusarvio noin 500 000 euroa.
Kustannuksia tulee lisää, jos maaperä on pilaantunut. Nykytietojen valossa voimakasta pilaantumista ei ole.
Pirjo Pihlajamaa
