Elsa Långin runoista koottiin tunnelmallinen kirja

Siltamäkeläinen Elsa Lång on pukenut ajatuksiaan mielenkiintoisiksi runoiksi, jotka antavat lukijalleen ajattelemisen aihetta. KUVA TEIJA LOPONEN

Siltamäessä asuvan Elsa Långin pöytälaatikko on täyttynyt vuosikymmenten varrella syntyneistä runoista. Osa niistä on jopa yli 40 vuotta sitten kirjoitettuja, osa tuoreempia. Ystävien avulla runot kirjoitettiin tietokoneelle ja koottiin kirjaksi.

-Olen nuoruudestani lähtien kirjoittanut runoja, käsin tai kirjoituskoneella. Niitä lappusia säästin vuosikymmenet ja otin aina muuttokuormaan mukaan. Kirjan valmistuttua lapseni olivat ihmeissään, että mitenkä olet saanut runot pysymään tallessa, Elsa Lång kertoo.

Elsan ajatuksissa alkoi elää toive runojen kokoamisesta ja hän antoi niitä ystävälleen kirjoitettavaksi tietokoneelle muistiin. Yli kahden sadan runon kirjoittaminen oli kuitenkin niin suuri urakka, että lopulta sen teki ystävätrio yhdessä. Yhdellä kolmikosta oli kokemusta omakustanteiden teosta, ja hän toimitti runot painettavaan muotoon.
Kirjan kaunis kansi on saatu yhden vävypojan kuvakokoelmista.

Runoja löytyy kirjasta yli kaksisataa ja ne on jaoteltu kolmeen osioon. On ihmissuhderunoja, hengellisiä runoja ja luonnosta kertovia mietteitä.
Syvää sanomaa runot ovat saaneet Elsa Långin kokemasta pitkästä elämästä, sekä ympäristön tapahtumista ja hyvin pientenkin asioiden herättämistä ajatuksista.
Elsa vietti lapsuutensa maaseudulla, jossa naapuristossa oli vankila, hourula, kasarmi, kunnalliskoti, hautausmaa ja tietysti myös aivan tavallisia ihmisiä. Kaksi vuotta kului sotalapsena ruotsalaisessa lastenkodissa ja jo alakoululaisena tyttö kirjoitti mielellään ajatuksiaan muistiin.

-Nykyään olen sellainen veljeni vartija, tuumin, että näin mummona sitä sopii puuttua kaikenlaisiin asioihin. Kun näin äidin työntävän kauppakeskuksessa itkevää lasta rattaissa ja puhuen samalla koko ajan puhelimeensa, kävin tuumimassa hänelle mahtaisiko lapsella olla kuuma ja jano. Ei lasten kanssa pitäisi viettää aikaa kauppakeskuksissa, vaan ulkona luonnossa, jossa on paljon mielenkiintoista koettavaa. Ja kun bussissa nainen haukkui hiljaa penkillään istunutta maahanmuuttajaa, menin väliin ihmettelemään mitä pahaa hän on tehnyt. Sitten tuo nainen alkoikin sättiä minua ja olin tyytyväinen, että hän jätti maahanmuuttajamiehen rauhaan.

Ystävät toteavatkin, että Elsa on aina pienen ihmisen puolella. Hän havainnoi koko ajan ympäristöään ja haluaa puuttua epäkohtiin.
-Neljän lapsen äitinä minulla oli omaa aikaa vain öisin. Silloin aina kirjoittelin, enkä kauniina kesäöinä olisi malttanut nukkua ollenkaan. Nykyään kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle, minusta on mukavampaa olla liikkeessä ja seurata elämää ympärilläni. Meillä on niin paljon kaunista ja ihmeellistä mitä seurata. Emme vain aina tahdo huomata kiireeltämme ympärlstöämme.

Yhden Elsaa runojen kirjoittamisessa auttaneen rouvan mieliruno on Koppakuoriainen, jolla on sinänsä hauska tarina.
-Äitini ollessa jo vanha me kaikki viisi tytärtä aina varoittelimme häntä, että älä kulje pimeällä, ettet kompastu, älä mene liukkaalla ulos, ettet liukastu ja niin edelleen. Äiti aivan hermostui meidän varoitteluistamme ja sanoi lopulta napakasti, ettei ole tietääkseen holhouksen alainen. Sitten kerran maalla käydessäni näin koppakuoriaisen ylittävän hitaasti ja vähän vaikeannäköisesti tietä ja siitä tuli äiti mieleen ja syntyi tämä runo, Elsa Lång kertoilee.

Kaikki runot ovat syntyneet kerralla, eikä hän ole niitä muokkaillut myöhemmin.
-Tässä kirjassakin on vanhemmissa runoissa hivenen vanhahtavia sanoja mukana, mutta niitäkään emme käyneet muokkaamaan, runoilijarouva huomauttaa.
Runokirja Sydämeni on täynnä julkistettiin viime viikolla Malmin Saalem-seurakunnassa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Elsa Lång myös lausui runojaan. Ensimmäinen otos, 50 kirjaa, menivät jo kaupaksi ja nyt runoteoksia on tilattu 100 kappaletta lisää. 15 euron kirjaa, josta 2 euroa menee Fidan hyväksi, voi tilata sähköpostilla eila.kuosmanen@hotmail.com tai 050-362 1508.

Teija Loponen

…Oi teitä lumihiutaleet,
miten armaasti puettekaan
tämän harmaan, arkisen maailman
nyt juhlatunnelmaan.

Edellinen artikkeliMalmin naiset ja Puistolan miehet tottelevat samaa käskyttäjää
Seuraava artikkeliUlkoilureitin katkaisu hämmentää