Sophia Leppä (vas.) on 23-vuotias matematiikan opiskelija Latokartanosta. Hän on eduskuntavaalien ensikertalainen, joka pitää omaa menestystään tärkeämpänä muutosta demokraattisempaan ja paremmin voivaan yhteiskuntaan.
Sophia toimii Etelä-Suomen Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana, istuu Helsingin Vasemmistoliiton piirihallituksessa sekä HYY:n Sitoutumattoman Vasemmiston edustajistoryhmässä.
Hänen vaalipäällikkönään toimii toinen Vasemmistonuorten aktiivi Jasu Setälä ja tukiryhmään kuuluu tusinan verran korvaamattomia henkilöitä. Poliittisissa järjestöissä toimimisesta on tullut Sophialle kahden viime vuoden aikana harrastus, joka vie pääosan ajasta. Stressin lievitykseksi hän aika ajoin joogaa ja juoksee.
Arvio kokonaisvaalibudjetista on pari tuhatta euroa, josta Vasemmistonuorten tukiosuus on 500 euroa ja Malmin seudun työväenyhdistyksen kustannus vaaliesitteisiin miltei yhtä paljon.
Sophia pitää eniten vaalipaneeleista ja kirjoittamisesta ja kokee nuorena ehdokkaana somen hyvin äänestäjäkuntaa tavoittavana mediana. Hän haluaisi tuoda politiikan norsunluutorneista meillekin enemmän latinalaisen Amerikan poliittista kulttuuria, jossa kaikki ihmiset ovat poliittisia toimijoita.
Sophia mielestä tämä yhteiskunta on meidän yhteinen, joten meidän kaikkien tulisi olla oikeutettuja osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen myös suoran demokratian keinoin. Eväät vaikuttamiseen tulisi saada jo koulusta.
Leppä katsoo, että nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, joten ei pidä leikata tulevaisuudesta eli nuorten hyvinvoinnista ja yhtäläisistä koulutusmahdollisuuksista. Työkyky ja ihmisarvoinen elämä tulee turvata ja erityisesti mielenterveyspalveluita ja kuntoutujien toimeentuloa täytyy parantaa eikä leikata.
Puistolassa lapsuutensa viettänyt Sophia ei ollut ennen vaaleja tunnettu eikä siksi ota paineita äänitavoitteista. Ennen muuta hän haluaa nostaa esille demokraattisten rakenteiden kehittämisen, sillä muut toimijat tuovat politiikassa niitä vähemmän esille. Kansalaisaloitetta tulisi kehittää nykyisestään, jotta se olisi todella varteenotettava vaikuttamiskanava.
Samoin yhteiskuntatietoisuutta ja demokratiakasvatusta tulisi lisätä kouluissa, jotta nuoret pääsisivät mahdollisimman ajoissa aktiivisesti osallisiksi yhteiskuntaan ja tuntisivat nykyistä paremmin oikeutensa työelämässä.
Timo Huotinen
