Riku Ahola, 33, Tapanilasta, on allekirjoittanut suostumuksen pyrkiä vasemmistoliiton ehdokkaana eduskuntaan ensi huhtikuun vaaleissa.
Lähiaikoina ratkeaa, tapahtuuko nimeäminen Helsingin ehdokkaista jäsenäänestyksellä. Ahola sai vuoden 2011 vaaleissa vajaat 700 ääntä, mutta nyt on valmiina paljon suurempi tukiryhmä tekemään töitä.
Riku uskoo, että läpimenoon on saatava ainakin 3- tai 4-kertainen äänimäärä, ja edellytyksenä on puolueen paikkaluvun kasvaminen kahdesta kolmeen. Toisaalta hän on viime vaalien jälkeen saavuttanut tunnettavuutta, valmistunut valtiotieteiden maisteriksi ja istuu TUL:n ja sen Suur-Helsingin piirin hallituksissa. Urheilun järjestötoiminnan harrastus toi Helsingin liikuntalautakunnan puheenjohtajuuden vuoden 2013 alusta varavaltuutetun tehtävän ohessa.
Jo edellisellä vaalikaudella Riku istui nuorisolautakunnassa, jossa koki oppineensa paljon ja saaneensa osaamista nykyiseen rooliinsa. Hän kokee, että liikuntalautakunnassa on hyvä henki. Jos päätöksissä on joskus poliittisia erimielisyyksiä, ei niistä jää pidempiaikaista eripuraa. Esimerkiksi lautakunnan varapuheenjohtaja Hemppa Laaksonen edustaa toista poliittista ääripäätä, mutta yhteistyössä näkemyksiä sovitellaan hienosti ja ollaan usein jo valmiiksi samaa mieltä lähiliikunnan asioista.
Liikuntalautakunnassa sattui äskettäin virhe, kun seurojen toiminta- ja vuokra-avustuksia myönnettiin erehdyksessä 115 000 euroa liikaa. Se johtui henkilökunnan muutoksista ja avustusjärjestelmän uusimisesta, jonka johdosta avustukset anottiin uudella aikataululla kolme kuukautta aiempaa myöhemmin. Ahola sopi ATK-asiantuntijana liikuntajohtaja Anssi Rauramon kanssa, että jaetaan heti päätetyistä summista 90 prosenttia, ja loppujako ratkaistaan seuraavassa kokouksessa. Näin kukaan ei jäänyt pulaan.
Rikua kiinnostaa myös se, miten saada seurojen ulkopuolella olevat ihmiset liikkumaan erilaisissa virkistysympäristöissä. Malmin lentokentän säilyttämistä hän kannattaa ja toivoo metropolialueesta löytyvän ratkaisun tarvittavien uusien asuntotonttien löytämiseen lähikunnista raideyhteyksien varrelta.
Liikuntaviraston alaisena haasteena ovat liikuntapaikkojen lisäksi merelliset tukikohdat ja rantojen kasvava virkistyskäyttö. Iso poliittinen päätös on ratkaista kuljetuskaluston huoltopisteet. Toiveena on, että muusta käytöstä vapautuvista saarista löytyy alueita myös liikunnalle. Ahola itse harrastaa liikkumista maastossa ja puhuu mielellään luontoarvoista sekä harvinaisista kasvi- ja eläinlajeista.
Riku pitää yhteistyöstä nuorison kanssa ja toivoo, että nuoret osaisivat hakeutua järjestöihin, joissa nykyään 70:set joutuvat väkisin roikkumaan vallassa. Esimerkiksi Tapaninvainion demokratiapilotissa ja Pukinmäki-Seuran liikuntahankkeessa hän kaipaisi enemmän suoraan nuorison mielipiteitä. Tosin isovanhemmat saattavat paremmin tietää mikä on lapsenlapselle hyväksi.
Timo Huotinen