Sota toi Galinan Tapanilaan

Galina Zinovieva maalaa upeita kukkakortteja. Kuva Teija Loponen
Galina Zinovieva lähti Kiovasta heti sodan alkuvaiheessa Suomeen. Tapanilan Kylätilalta löytyi paikka, jossa saattoi tavata toisia ukrainalaisia, kahvitella yhdessä ja myös opiskella suomen kielen alkeita.
Kylätilalle hän löysi ukrainalaisten omien facebook-ryhmien kautta.
-Kuulin Tapanilassa ukrainalaisten kahvilassa, että Kylätilalla on myös mahdollisuus opiskella suomen kielen alkeita ja menin mukaan, Galina kertoo.
Kylätilalla järjestetyissä ukrainalaisten joulujuhlissa oli mukana useita alueen asukkaita. Kahvilassa autellut ja ukrainalaisille Siltamäen Marttojen kutomia neuleita vienyt suutarilalainen Sini Lauriala tutustui siellä Galinaan ja ihastui tämän maalaamaan kiitoskorttiin. Siitä alkoi naisten ystävyys.
Tästä kortista ystävyys alkoi.

-Galina oli tehnyt aivan upean maalauksen kiitoskorttiin! Innostin osaltani Galinaa ja nyt hän on maalannut paljon ihania kukkakuvia, joista on tehty kaksiosaisia kortteja. Niitä me myymme tutuille ja tuntemattomille, Sini Lauriala kertoo innoissaan.

Lauriala auttaa Galinaa myös hankkimalla korttipohjia ja kirjekuoria, sekä suojapussit myytäville korteille.

-Tämä on perinteistä ukrainalaista käsityötaidetta. Maalaan kukkia myös puulle. Silloin työ täytyy tehdä kerroksittain, jotta värit eivät leviä, Galina valaisee.

Hän käyttää töissään akvarelleja,sekä guassi- tai akryylivärejä. Zinovieva opiskeli Ukrainassa jo vuodesta 2004 lähtien taidekursseilla ja suoritti siellä mestari-kurssin. Hän onkin ajatellut, että voisi Suomessa opettaa perinteistä ukrainalaista maalaustapaa halukkaille. Taidenäyttelyäkin Galina on harkinnut, mutta vielä ei ole ollut aikaa maalata riittävästi näyttelytöitä. Galina Zinovieva on ammatiltaan sekä liikunnanopettaja, että kampaaja.

-Täällä Suomessa olen käynyt vuoden TUVA-koulutuksen, jossa oli myös kieliopintoja. Silti suomen kieli ei vielä suju niin hyvin, että voisin toimia kampaajana tai liikunnanopettaja, Galina kertoo.

Sini Lauriala ja Galina Zinovieva ystävystyivät Tapanilan Kylätilan ukrainalaisten kahvilassa.

Parhaillaan hän opiskelee Stadin ammattioppilaitoksessa Taide- ja sisustaminen -linjalla. Opiskeluun sisältyy viikottain myös suomen kielen tunteja. Opintojen myötä Galina toivoisi löytävänsä töitä.
-Suomalaiset ovat auttaneet minua paljon. He vievät vaikka kädestä paikalle, jos eivät osaa neuvoa. Silti elämä täällä on ollut vaikeaa. On hankalaa, kun ei pysty ilmaisemaan itseään, eikä voi kommunikoida sujuvasti ihmisten kanssa. Olen silti hyvin ilahtunut siitä, että moni on kiinnostunut meistä sotaa paenneista ja haluaa auttaa. Olen myös kiitollinen, että Ukrainaan jääneet läheiseni ovat hengissä, vaikka heillä elämä onkin todella vaikeaa, Galina Zinovieva toteaa.

Hän kiittää lämpimästi etenkin Sini Laurialaa, joka on auttanut häntä muun muassa korttien teossa ja myynnissä. Kaikki saatu apu lämmittää mieltä ja sydäntä. Tulkkina haastattelussa toimi Kylätilalla ukrainalaisille suomea opettava Anna-Maija Tihlman.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliAika vaikuttaa
Seuraava artikkeliIson muutoksen vuosi Pukinmäessä