Sari ihailee Lassia ja Mika Nuuskamuikkusta

Helsingin medialukion opiskelijat järjestivät viime torstaina presidentinvaalipaneelin. Useampi ehdokas perui tulonsa, mutta tentattaviksi saapuivat sitoutumaton Mika Aaltola ja kristillisten Sari Essayah.

Tilaisuuden juontajat Iida Turunen ja Saga Hurmalainen kyselivät presidenttiehdokkailta oppilastiimin ideoimia kepeämpiä ja vakavampia asioita sekä kantoja ulkopoliittisiin kysymyksiin. Sari Essayahilla pahin lukioajan moka oli saksan opiskelun kesken jättäminen ja Mikalla ujous ja punastelu luokan edessä esitelmää pitäessä. Ylpeyttä Sarissa herätti hyvien yo-papereiden saanti ja Mikalla rohkeus lähteä suoraan lukiosta Yhdysvaltoihin opiskelemaan.

Alkuun he joutuivat myös paljastamaan, mikä fiktiivinen hahmo haluaisi olla ja minkä supervoiman tahtoisi. Sari Essayah kertoi ihailevansa Lassi & Leevi -sarjakuvan Lassia, tämän mielikuvitusta, elämänasennetta ja kykyä nähdä asioita Leevinkin näkökulmasta. Sari haluaisi supervoimakseen runsaan mielikuvituksen. Mika Aaltolan fiktioidoli on Nuuskamuikkunen, joka elää omavaraistaloudessa ja tuo viisautta sekä levollisuutta Muumilaaksoon. Supervoimaksi hän ottaisi rohkeuden.

Ehdokkaita tentattiin erityisesti nuoria kiinnostavista asioista. Nuorten ajatuksia tuotiin esiin myös videoilla. Huolenaiheina koettiin ilmastonmuutos, polarisaatio, tukien leikkaus, vihapuhe ja väkivaltaisuus. Ehdokkaiden tuli kertoa, miten he presidenttinä pitäisivät nuorten toivoa yllä. Sari Essayah ottaisi nuoria mukaan erilaisiin foorumeihin ja ulkopolitiikan luomiseen, muun muassa YK:hon nuorisodelegaatteina. Mika Aaltola oli huolissaan siitä, että Suomessa syntyy lapsia historiallisen vähän, mutta näistäkään yhteiskunta ei pysty huolehtimaan turvaamalla hyviä päivähoito- ja koulupalveluita sekä tarvittavia mielenterveyspalveluita. Monikulttuurisuuden lisääntyessä pitäisi kotouttamista kehittää. Molempien mielestä olisi tärkeää saada maahantulijat ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja myös historiaamme. Säikeiden luominen eri tahojen välille on tärkeää.

Suhteet Venäjään nousivat monessa kysymyksessä esille. Mika Aaltola painotti, ettei sota tule loppumaan pian ja Venäjä tulee aina olemaan vihamielinen naapuri. Siksi Suomen puolustukseen panostaminen on tärkeää. Sari Essayah totesi, että vasta kun sodan aikainen hallinto on saatu tuomioistuimen eteen ja Venäjä korjaamaan tuhojaan Ukrainassa, voidaan kansainvälisiä suhteita alkaa kehittää. Silti sodankin aikana virkamiessuhteita täytyy naapuriin ylläpitää asiallisesti. Suhde Kiinaan kiinnosti myös. Sari totesi Kiinan olevan tärkeä kauppasuhteiden takia, Suomen viennistä 1/3 menee Kiinaan. Samaan aikaan pitää vähentää strategista riippuvuutta ja lisätä omavaraisuutta. Sinisilmäinen ei saa olla. Mika näki Kiinan Venäjän kaltaisena suurvaltana, jolle on tärkeää oman edun tavoittelu ja laajentuminen. Kiina on Venäjän tärkeä liittolainen ja sen suhteen ei saa olla naiivi. Kiina viljelee riippuvuuksia, joista on päästävä eroon omavaraisuudella.

Pikakysymyksissä eroa toi lähinnä suhtautuminen kaikille pakolliseen varusmiespalvelukseen. Sarin mielestä se on tarpeeton, koska nuoria naisia lähtee vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Mikasta yleinen asevelvollisuus on tarpeen, sillä väestökehitys vähentää myös asepalveluksen suorittajia. Opiskelijoiden tekniikkatiimi kuvasi tilaisuuden, joka lähettiin suorana luokkahuoneisiin. Sen näkee myös Medialukion YouTubesta. Vastaavat opettajat Jarkko Liedes ja Hanne Pekkinen saivat olla ylpeitä opiskelijoistaan.

Teija Loponen