Ukrainalaisille seuraa ja kielitaitoa

Kahvilatoiminnassa on tarjolla vapaata keskustelua, kahvittelua ja viimeksi myös ompelua. Oikealla illan opetustuokiosta keskustelemassa Pia Mattila ja Irmeli Rantaniska. Kuva Teija Loponen
Vapaaehtoiset nimettiin Vuoden mosalaisiksi
Iloista naurua kahvittelun ympärillä ja sen jälkeen sanojen opettelua toiston avulla. Vapaaehtoiset auttavat ukrainalaisia monin tavoin Tapanilassa.
Ukrainasta Suomeen tulleille on tarjolla Tapanilan kylätilalla sekä avointa kahvilatoimintaa, että suomen kielen alkeita. Molemmista huolehtivat kymmenet vapaaehtoiset. Kahvilassa ukrainalaiset pääsevät vaihtamaan kuulumisia ja saavat tarvittaessa neuvoja. Viimeiseksi tunniksi osa siirtyy toiseen luokkatilaan, jossa opiskellaan suomea.
Siru Ormo kuuluu kahvilatoiminnan pyörittäjiin, ideana on tarjota ukrainalaisille mahdollisuus tavata toisiaan. Rönttösrouvalta saadaan kahvilaan usein lahjoituksena syötävää. Toisinaan vain keskustellaan, toisinaan on ohjelmaa.
-Tällä kertaa Salla Roosa vetää ompeluprojektia, eli toimme tänne ompelukoneita ja saumureita. Niillä voi tarvittaessa korjata vaatteitaan ja osa ompelee viirinauhoja myytäväksi seuraavissa myyjäisissä. Kahvilassa kävijät ovat myös osallistuneet innolla Kylätilan tapahtumiin, joissa ovat myyneet tekemiään tuotteita, tehneet käsihoitoja ynnä muuta, kertoo Siru Ormo.
Ukrainalaiset ja pitkälti Tapanilan ympäristöstä tulevat vapaaehtoiset ovat myös järjestäneet juhlia ja kyläilleet toistensa luona.
-Toisinaan heiltä tulee toive jostain, mitä tarvitsisivat ja olemme myös auttaneet heitä erilaisten lomakkeiden täyttämisessä tai vaikkapa cv:n teossa. Apua kaivataan ihan arkisissa asioissa. Siru Ormo kertoo, että kahvilassa kävijöiden määrä vaihtelee, kaikkiaan heitä on reilut nelisenkymmentä, ja lasten kanssa kokonaismäärä kasvaa lähemmäs sataa.
-Kaikilla meidän ringissä olevilla parillakymmenellä vapaaehtoisella on ollut polttava tarve auttaa jotenkin kotimaastaan sodan vuoksi lähtemään joutuneita. Vaikka yhteistä kieltä ei välttämättä olekaan, on googlekääntäjällä ja elekielellä tultu hyvin toimeen.
Juhlaluokassa toistellaan sanoja.
Juna, polkupyörä, apteekki, jalkapallokenttä. Sanoja opettelemalla saadaan arjessa tarvittavia lauseita. Toisto-menetelmällä opitaan suomea kerta kerralta lisää. Opetusrinkiä pyörittävä Irmeli Rantaniska kertoo, että hyökkäys Ukrainaan järkytti ja ohensi hänen turvallisuudentunnettaan.
-Halusin auttaa, koska yksin sureminen ei auta ketään. Olen ollut mukana SPR:ssa, Suomen Pakolaisavussa ja myös kulttuurikaverina, joten vapaaehtoistyö tuttua. Löysin vapun alla 2022 paikallislehden jutusta tietoa FB-ryhmästä, jossa kerrottiin ukrainalaisia auttavista ihmisistä Tapanilan ympäristössä. Kuulin myös Tapanilan kylätilalla toimivasta ukrainalaisten kahvilasta ja huomasin, ettei muuten vilkas toiminta sisältänyt suomen kielen opettamista. Koska minulla on siitä kokemusta, aloin rakentaa ohjaajarinkiä FB:ssa. Irmeli kiittelee Kylätilan väkeä siitä, että myös kielen opetukseen saatiin sieltä tila käyttöön.
-Monet ukrainalaiset ovat jo muuttaneet pois Tapanilasta ja tulevat Kylätilalle tapaamaan toisiaan kauempaakin. Kahvilan toiminta on mielestäni siksi todella upeaa. Opetus samana iltana on säästänyt heiltä aikaa ja matkakuluja, kiittelee Irmeli Rantaniska.
Irmeli löysi netistä Toisto-opetuksen, jota he käyttävät. Menetelmä toimii, vaikka ohjaajat ja ohjattavat vaihtuvat. Opetusmenetelmä ei sido osallistumaan joka kerta. Tunnin jälkeen opiskelija saa sanastopaperin mukaansa. -Toiston tarkoitus auttaa selviytymään tavallisissa arkielämän tilanteissa, tunnistaa arkisanastoa, osata kysyä neuvoa ja niin edelleen. Tuokioissa on tärkeää olla iloa ja onnistumisia, saada uskallusta puhua. Ja tietysti jatkaa kielen opiskelua jossain. Irmeli on ottanut päävastuun kaikesta organisoimisesta sekä opetusmateriaalin hoidon.
Kielenopetuksessa on yleensä paikalla kolme paristakymmenestä ”opettajasta”. Valtaosa heistä on ammatiltaankin opettajia.
-Itse olen eläkkeelle jäänyt opettaja ja sain tästä ukrainalaisten opettamisesta kaipaamaani mielekästä tekemistä itselleni, kertoo Kirsti Karalahti. Opettaja on ammatiltaan myös Pia Mattila, joka kokee, että erityisen ihanaa ukrainalaisten opettaminen on silloin, kun heidät saa nauramaan ja kokemaan iloa oppimisesta.
-Tämä myös synnyttää mukavasti me-henkeä ja heille tunnetta, että olemme naisina tasavertaisia.
Heli Waltari on toiminut ruotsin ja venäjän kielen opettajana ja hän kääntää illan aikana joitakin vaikeammin ymmärrettäviä asioita venäjäksi.
-Täällä tulee itselle niin hyvä mieli siitä, että voi olla auttamassa heitä. Uskon, että me vapaaehtoiset saamme tästä vähintään yhtä paljon iloa kuin ukrainalaispakolaiset hyötyä.
Opetusta on ollut kesä- ja joulutaukoa lukuunottamatta 25.5.2022 alkaen joka viikko. Kahvilatoiminta ja suomen kielen opetus jäävät kesäksi tauolle, mutta jatkuvat jälleen syyskaudella.
Teija Loponen
Opetustuokiossa toistetaan sanoja, nyt opeteltiin muun muassa paikkoja, joista jalkapallokenttä oli varsin haastava.
Heli Waltari (edessä vasemmalla) kääntää tarvittaessa joitakin asioita venäjäksi, jos niitä on muuten vaikea ymmärtää. Taustalla Kirsti Karalahti.
Edellinen artikkeliJalkapalloa
Seuraava artikkeliAlppikylän ja Suutarilan kuntoportaat käytössä