Upeita kansallisasuja sekä myös leikkisämmin omaa synnyinmaata kuvastavia asuja nähtiin ja hyvän päivän tervehdyksiä kuultiin yli 20 kielellä Malmin peruskoulun monikulttuurisuusjuhlassa.
Malmin peruskoulussa vietettiin vapun alla kulttuuriviikkoa ja perjantaina se huipentui kahteen samansisältöiseen monikulttuuriseen juhlaan, jossa lavalle nousivat kaikkien koulussa opiskelevien maiden edustajat.
-Meillä Malmin peruskoulussa on ainakin 26 eri maasta tulevia oppilaita. Tämä on todella monikulttuurinen koulu ja olemme ylpeitä siitä. Siksi halusimme myös nostaa tätä kulttuurien kirjoa ja rikkautta esille kaikille yhteisessä juhlassa, kertoo rehtori Lasse Latomäki.
Seinälle heijastettiin esittelykierroksen aikana kunkin maan lippu ja niitä oli saatu kertymään 26. Tosin juhlan jälkeen todettiin, että listalla olleet Suomi, Turkki, Viro, Albania, Irak, Syyria, Afganistan, Pakistan, Intia, Sri Lanka, Algeria, Marokko, Palestiina, Egypti, Brasilia, Nigeria, Somalia, Kongo, Uganda, Ruanda, Italia, Kurdi, Venäjä, Ghana, Kenia ja Ukraina eivät vielä olleetkaan kaikki kansallisuudet, listalta puuttui ainakin Kambodza ja Liettua. Oman maan lipun ja musiikin kera lavalle meni yksi tai useampi sen kansallisuuden edustaja, joita juontajat pyysivät sanomaan ”Hyvää päivää” omalla kielellään. Ellei varsinaista kansallisasua ollut, saattoi pukeutua kuten vaikkapa Brasilian edustajat, jotka toivat asuillaan esiin maan vahvaa jalkapallokulttuuria.
Monikulttuurisessa koulussa kulttuurien väliset erot nousevat arjessakin esiin. Sen vuoksi Helsingillä on peruskouluissa sekä kouluvalmentajia, että monikulttuuriohjaajia. Malmin peruskoulussa Nesma eli Nejma Abdirahim sekä Estelle toimivat välittäjinä koulun, oppilaiden ja vanhempien välillä. Nesman vastuualueeseen kuuluu noin 400 somalitaustaista oppilasta Koillisen kouluissa ja Estellelle saman verran täällä arabiaa kotikielenään puhuvia.
-Me olemme yhdistävä tekijä kodin ja koulun välillä. Vanhemmat kyselevät meiltä esimerkiksi suomalaisesta koulujärjestelmästä ja Wilman käytöstä ja lisäksi ohjaamme oppilaita koulun ulkopuolisiin toimintoihin. Opettajien kanssa työskentelemme esimerkiksi oppimiskeskusteluihin osallistumalla ja selvittelemällä oppilaiden ja vanhempien kanssa lasten tuen tarvetta. Vanhemmat helposti ajattelevat, että heidän lapsensa on huono, jos esitämme lisätukea, vaikka kyse on siitä, että monia oppiaineita on vaikea ymmärtää vieraalla kielellä. Saatamme olla joskus koetilanteessakin mukana avaamassa sitä, mitä koekysymys oikein tarkoittaa, Nesma kertoo. Estelle on huomannut, että monikulttuurisia ohjaajia tarvittaisiin paljon enemmän, jotta koulunkäynti olisi sujuvaa heillekin, joille suomi ei ole kotikieli.
-Joskus opettajakin saattaa yllättyä oppilaan taidoista, jotka eivät ole vain päässeet kielimuurin yli esille.
Malmin peruskoulussa toimii myös kouluvalmentaja, Antti Iso-Metsälä, joka oli toinen kulttuurijuhlan juontajista.
-Nyt saimme juuri kuulla hienon uutisen, eli 1.8. kaupunki vakinaistaa peräti 25 kouluvalmentajaa. Tähän asti olemme toimineet hankerahoituksella, jonka jatkuvuudesta ei koskaan ole ollut varmuutta, Iso-Metsälä kertoo. Antilla on pitkä kokemus nuorten kanssa toimimisesta, vuodesta 2010 lähtien hän työskenteli Malmin nuorisotalolla ja sitten pitkään Fallkullan kotieläintilalla ennen kouluvalmentajakokeilun käynnistymistä.
-Pidän tästä työstä, jossa selvästi voi olla avuksi ja hyödyksi nuorille sekä edesauttaa heidän pärjäämistään koulussa ja myös yhteiskunnassa, Antti Iso-Metsälä tiivistää.
Kouluvalmentajan toimenkuvaan kuuluu yhteistyö kodin sekä koulun eri toimijoiden kanssa, jotta voitaisiin esimerkiksi vähentää ja ennaltaehkäistä koulupoissaoloja sekä lisätä oppilaiden viihtymistä koulussa. Siinä samalla paranevat myös oppimistulokset.
Teija Loponen