Verkkokeskustelussa pohdittiin metsää ja melua
Sepänmäen kaavamuutostilaisuus keräsi reilut 30 osallistujaa linjoille. Huolena oli metsän katoaminen, melun lisääntyminen sekä kodin menetys. Sepänmäen asukasluku on tarkoitus lähes kolminkertaistaa.
Sepänmäen kaavamuutostilaisuus keräsi reilut 30 osallistujaa linjoille. Huolena oli metsän katoaminen, melun lisääntyminen sekä kodin menetys. Sepänmäen asukasluku on tarkoitus lähes kolminkertaistaa.
Meri Lampinen Ramboll Finlandilta veti tilaisuuden, jossa suunnitelmia esittelivät kaupungin arkkitehti Petri Saarikoski Malmi-tiimistä, asemakaavoituksen tiimipäällikkö Kaisa Jama, sekä Heka-Koillisesta Mari Catanzaro. Petri Saarikoski valaisii alkuun, että Sepänmäen alueella on nyt asukkaita noin 600, tavoitteena on kasvattaa määrä 1500-1700 asukkaaseen. Tähän päästään purkamalla nykyiset rakennukset ja rakentamalla tilalle korkeampia taloja. Alueelle tulisi myös päiväkoti ja ehkä pieni kauppa ja muuta liiketilaa. Rakennustehokkuudet olisivat 0,4-1,2 tai suurempiakin.
Uudisrakentaminen koskee osoitteita Väärämäentie 5, 6, 7 ja Usvatie 43 sekä Tullivuorentie 4. Väärämäentie 6 rivitaloalueella sijaitsevat Hekan 2-kerroksiset talot sekä puistoaluetta. Puiston pohjoisosa on tärkeää metsäaluetta ja siellä kulkee liito-oravien reittejä. Siellä on myös muinaismuistoihin kuuluvia linnoitusaluetta. Saarikosken mukaan alueella pyritään väljiin viihtyisiin pihoihin, ja pohjana olisi omistus-, vuokra- ja välimuodon asuntoja. Pyöräilyolosuhteita parannetaan asuintaloja ympäröivillä alueilla, ajoneuvojen pysäköintiin tarvitaan 600-700 paikkaa, joista osa sijoittunee osin maanalaisesti. Liittymät asuinalueelle tulevat Usvatieltä ja Tullivuorentieltä sekä Väärämäentieltä.
Keskusteluosiossa kyseltiin koska rakentaminen alkaisi. Sitä on Saarikosken mukaan vaikea sanoa.
– Vuoden 2024 loppuun mennessä asemakaava lienee hyväksytty ja sitten tehdään vielä tarkempia suunnitteluja, joten tuskin ennen vuotta 2026 rakentamista aloitetaan. Sitäkin kysyttiin, säilyvätkö metsä- ja luontoalueet ennallaan, ja rakennetaanko vain purettavien tilalle? Siihen vastaus oli, että Väärämäentien ja Hekan välissä oleva puistosiivu ehkä liitetään korttelialueeseen. Puustoa joudutaan kaatamaan, mutta mäntyjä säästetään jonkin verran.
Yksi kysymys oli, ostaako kaupunki asunto-osakeyhtiössä sijaitsevan kodin, jos talo puretaan, samoin kysyttiin onko lähistöllä perheasuntoja purettavista taloista pois joutuville. Mari Catanzaro totesi, että asunto-osakeyhtiön puolesta hän ei voi kommentoida, mutta Heka tarjoaa kaikille uutta kotia. Noin 6-8 kuukautta ennen purkuajankohtaa vuokralaisilta kysellään toiveita uuden kodin sijainnin ja asunnon koon suhteen ja ne pyritään toteuttamaan.
Saarikoski lisäsi, että kaupunki omistaa vain maapohjan omistusasuntojen tonteilla. Perheasuntojen määrää toivottiin kasvatettavan, niille on selkeää tarvetta. Saarikoski totesi tulossa olevan monipuolista asuntokantaa, eli tietty määrä isompia asuntoja, kaksioita ja kolmioita, eikä vain yksiöitä. Tähän yleisöstä vastattiin, että perheasunnoissa tulisi olla 4-5 huonetta.
Terhi Louko totesi lähiluonnosta ja puustosta, että jos yksittäisiä puita säästetään, ei se korvaa rakentamatonta metsää. Miten voi Malmilla aina metsä kaatua, kun muualla Helsingissä ei niin tehdä. Puiden kaatoon vastasi Petri Saarikoski, että yleiskaavakartassa alue on hyvin asuntovaltaista, mutta puistoalueilla pyritään vaalimaan puistoa, eli sinne ei rakenneta ja siellä puustokin säilyy. Tullivuorentien leventäminen voi vaatia vähän puunkaatoa, mutta tien laidassa oleva liito-oravailmentymä saattaa vaikuttaa kaatoihin. Asukkaat pitivät metsän säilyttämistä tärkeänä myös melu- ja pienhiukkasuojana. Kaupungin taholta kerrottiin, että melututkimusta on tehty, ja Kehä I:ltä tulee raja-arvot ylittävää liikenteen melua alueen eteäosaan ja myös Tullivuorentien puolelle. Suunnittelualueen piha- ja oleskelualueille ei melua jatkossa tule, se varmistetaan rakentamisen suuntauksella. Muusta meluntorjunnasta ei ole keskusteltu.
Kaisa Jama palasi asuntokokoon todeten, että uusissa kaavoissa puolet rakentamisesta on oltava perheasuntoja, mutta siihen lasketaan myös 3 h + k. Tätä ohjetta kyllä päivitetään. -Sepänmäki on huikea kohde ja siitä voi tulla hyvinkin vetovoimainen alue uudisrakennuksineen, Jama kiitteli. Chatissä kyseltiin, kuinka korkeita taloja tulossa? -Kerrostaloja, ylärajaa ei ole määritelty, rakentaminen on kolminkertaistettava. Nyt alueella on kaksikerroksisia rivitaloja, uudet ovat ehkä 2-8 -kerroksisia, varmaksi ei voi vielä sanoa. Sitä saa sitten vielä kommentoida, kertoi Saarikoski.
Kaisa Jama palasi asuntokokoon todeten, että uusissa kaavoissa puolet rakentamisesta on oltava perheasuntoja, mutta siihen lasketaan myös 3 h + k. Tätä ohjetta kyllä päivitetään. -Sepänmäki on huikea kohde ja siitä voi tulla hyvinkin vetovoimainen alue uudisrakennuksineen, Jama kiitteli. Chatissä kyseltiin, kuinka korkeita taloja tulossa? -Kerrostaloja, ylärajaa ei ole määritelty, rakentaminen on kolminkertaistettava. Nyt alueella on kaksikerroksisia rivitaloja, uudet ovat ehkä 2-8 -kerroksisia, varmaksi ei voi vielä sanoa. Sitä saa sitten vielä kommentoida, kertoi Saarikoski.
Chatissa myös todettiin, että eikö korjaaminen ja korkeammaksi rakentaminen olisi kiertotalouden mukaista? Vastaus oli, että toistaiseksi ei ole semmoista prosessia, joka pohtisi kaupungilla nykyisten rakennusten korjausrakentamista, jolla korotettaisiin taloja. -Hekalla aina tutkitaan, puretaanko vai korjataanko, nyt purkuajatus on tullut kaupungilta, mutta peruskorjauksien tarvetta oli olemassa, kertoi Catanzaro.
Sepänmäen palanut talo puretaan mahdollisimman pian, tarkkaa aikataulua ei vielä ole. Esille tuli sekin, että alueella kulkevalla Gasgridin kaasuputkella on 100 metrin rakentamisrajoitusvyöhyke. Väärämäentie 6 osuu rajoitusalueelle. Sitäkin kysyttiin, miksi Väärämäentie 6 on purkamisohjelmassa, vaikka asukkailta ei ole yksimielisyyttä siihen suostumisesta.
Saarikoski totesi, että taloyhtiöltä pyydetty lupa osallistaa se tähän, mutta ei suunnitelma sido ketään. Lisäksi taloyhtiö on ollut halukas kehittämään asiaa. Hanketta esitellään lisää toukokuussa Uutta-Koillis-Helsinkiä -tilaisuudessa.
Teija Loponen