Lakialoite kansallispuiston laajentamisesta Malmille jäi käsittelemättä

Kuvis Laki Malmin lentokentän niittyjen liittämisestä Sipoonkorven kansallispuistoon ei edennyt Ympäristövaliokunnassa. Kuvakaappaus lakialoiteaineistosta, kuva Ilkka Lyytikäinen
Lakialoite laiksi Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamisesta Malmin lentokentän, sen niittyjen ja ympäristön alueille ei edennyt, vaan jäi ympäristövaliokunnassa käsittelemättä.
Lakialoitteen ensimmäisenä allekirjoittajana oli kansanedustaja Eva Biaudet ja sen allekirjoitti yhteensä 56 kansanedustajaa. Lakialoitteen lähetekeskustelu käytiin 19.10.2021 Eduskunnan täysistunnossa ja siitä käytiin vilkasta keskustelua puoltaen sen tarpeellisuutta.
Lähetekeskustelun jälkeen lakialoite lähetettiin Ympäristövaliokunnan käsiteltäväksi. Ympäristövaliokunnasta kerrotaan, että valiokuntaan asia saapui 21.10.2021.
-Asialle ei ole tehty sen enempää. Lakialoite raukeaa vaalikauden loputtua, kerrottiin valiokunnasta asiasta tiedustellessa. Lakialoitteen tekijä Eva Biaudet puolestaan totesi, että lakialoite hyväksytään harvoin, mutta aloite on tietysti aina mahdollista tehdä uudestaan. Siihen hän ei vastannut, aikooko tehdä sen uudestaan, jos tulee valituksi.
Lakialoitteessa ehdotetulla lailla oli tarkoitus muuttaa Sipoonkorven kansallispuiston rajausta. Uudelleenrajauksessa lähimmillään vain viiden kilometrin päässä sijaitsevaan kansallispuistoon liitettäisiin Malmin lentokentän alue, sen uhanalaiset niityt ja ympäristön metsäalueet sekä Longinojan valuma-alueet, joista muodostuu yhteensä 169 hehtaaria. Lakialoite esitteli lentokentän alueen uhanalaisia eläinlajeja, joita ovat muun muassa erittäin uhanalainen viheryökkönen ja erityisesti suojeltu heinäkurppa sekä kaikki alueella tavattavat lepakkolajit, joita esiintyy alueella nimenomaan sen laajan niittyluontotyypin myötä.
-On mielenkiintoista nähdä, millaisen kannan lakialoitteeseen ottavat ne kansanedustajat ja puolueet, jotka ovat aiemmin ajaneet Malmin lentokentän ottamista kokonaan rakennuskäyttöön. Se kun tarkoittaisi käytännössä uhanalaisen niittyluontotyypin tuhoamista Malmin lentokentän alueella. Vain vähäisiä osia voitaisiin säästää, totesi biologi ja hyönteistutkija Jaakko Kullberg lakialoitteen lähtiessä reilu vuosi sitten Eduskuntaan.
-Lisäksi rakennustyö uhkaa aiheuttaa käsittämättömät yli 350.000 tonnin ylimääräiset hiilidioksidipäästöt.
Lakialoitteeseen liittyi myös esitys tukea sähköisen ilmailun kehittymistä Suomessa. Sama pienlentokonetoiminta, joka on niityt synnyttänyt ja niitä ylläpitänyt jo vuosikymmeniä, säästäisi parhaiten ja kustannustehokkaimmin uhanalaiset niittyalueet. -Lakialoitteessa esitettiin, että Malmin lentokentällä saisi operoida vain sähkölentokoneilla tai uusiutuvilla ilmailupolttoaineilla toimivilla lentokoneilla. Aiempaa erittäin paljon hiljaisemmiksi suunnitellut sähköiset lentokoneet voisivat parhaiten hyödyntää lähellä asustuskeskuksia sijaitsevia lentopaikkoja, totesi tuolloin Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja Janne Vasama.
Teija Loponen

Edellinen artikkeliNäin vastaavat Koillisesta Eduskuntaan tähtäävät
Seuraava artikkeliSepänmäessä 2-8 kerrosta on todennäköinen vaihtoehto