Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lähes 30 miljoonaa euroa maksavan Pohjoisbaanan yleissuunnitelman ja hankkeen toteuttamisen vaiheittain. Pohjoisbaanasta tulee pyöräliikenteen runkoyhteys Koillisen läpi Käpylästä Vantaan rajalle.
Noin yhdeksän kilometrin pituisen Pohjoisbaanan kokonaiskustannusarvio on 28 700 000 euroa. Baana rakennetaan osissa ja töihin päästäneen vuonna 2025.
Pohjoisbaana toteutetaan suurelta osin leventämällä nykyisiä pyörätieyhteyksiä, mutta uusiakin väyliä tulee Koillisessa Malminkaarella sekä osuudella Malminkaarelta Tapanilan asemalle. Malminkaarella baanan rakentaminen radan viereen edellyttää katupoikkileikkauksen laajempaa muutosta. Malminkaaren pohjoisosassa kohti Tapanilaa yleissuunnitelman baanareitti kiertää nykyiset teollisuustontit Saniaistien kautta. Yleissuunnitelmassa on myös tutkittu tilantarve radan ja tonttien väliselle suoralle linjaukselle. Suorempi linjaus kulkee paikoin yksityisellä tontilla sijaitsevan varastorakennuksen päältä ja edellyttäisi näin muutoksia tontin käyttöön. Jatkosuunnitteluvaiheessa selvitetään suoremman yhteyden toteuttamismahdollisuudet.
Osalla katuosuuksista baana toteutetaan pyöräkatuna. Uusia pyöräkatuosuuksia tehdään Ratavallintielle, Alankotielle, Raidepolulle sekä Kiitäjäntielle. Baanan linjaukselle sijoittuu kahdeksan siltaa, jotka esitetään levennettäviksi tai uusittavaksi. Uusia siltoja rakennetaan kolmeen kohtaan: Vantaanjoen ylityskohtaan, Kehä I:n ylityskohtaan Pukinmäessä sekä Tapanilan aseman alikulkuyhteyden yli. Baana toimii jatkossa myös radan huoltoyhteytenä. Uusi linjaus parantaa myös jalankulun turvallisuutta, kun baanalla jalankulku erotellaan selkeästi jalkakäytävälle. Uusi siltayhteys Kehä I:n yli parantaa jalankulun saavutettavuutta Savelan ja Pukinmäen välillä.
Kapein väylän mitoitus on Tapanilan alueella tiukimmilta osin yhden metrin baanan tavoiteleveyttä kapeampi, mikä mahdollistaa kulkumuotojen erottelun. Tapanilassa oli useampi linjausvaihtoehto, joista lopulta päädyttiin radanvarren linjaukseen ja Alasinraitin hyödyntämiseen, malli oli Pohjoisbaanan esittelyissä vaihtoehto VE2A. Tämä versio liittää Tapanilan aseman baanaverkkoon. Linjauksella on selvästi vähiten risteämisiä autoliikenteen sekä alueen sisäisen kävely- ja pyöräliikenteen kanssa. Linjaus myös rauhoittaa Longinojan varren puistoalueen muuhun virkistyskäyttöön. Yhteys voidaan suoristaa maankäytön muutosten myötä radan varteen.
Linjaus seuraa loogisesti radan vartta, on pyöräiltävyydeltään ja vaivattomuudeltaan hyvä, ei risteä muun liikenteen kanssa sekä mahdollistaa tulevaisuudessa reitin jatkamisen etelään radan vartta. Alasinraitin metsän muut virkistyskäyttömahdollisuudet voivat heiketä, kun metsikköalue kapenee. Vaihtoehto kaataa myös jonkin verran radanvarren puustoa. Vaihtoehto on rakennuskustannuksiltaan kallein ja toteutettavuudeltaan haastavin, sillä se edellyttää sähköradan vieressä operointia, kallioleikkauksia ja mahdollisia tukimuureja.
Nykyisellä pääkadulla Malminkaarella baanan toteuttaminen edellyttää toisen etelän suuntaisen ajokaistan poistamista Malmin keskustan kohdalla sekä ajoradan siirtoa. Malminkaari on nykyisellään 1+1 kaistainen, mutta keskustakortteleiden kohdalla 2+2 kaistainen. Ratkaisu on kaupunkiympäristölautakunnan 1.6.2021 hyväksymän Malmin keskustan suunnitteluperiaatteiden mukainen. Kaksisuuntainen baana omassa linjauksessa sekä baanan jatkuvuus Malminkaaren molemmissa päissä on liikenneturvallisuuden kannalta kadun varren yksisuuntaisia pyöräteitä parempi vaihtoehto. Vaihtoehdon valinnassa painoi myös sen pienemmät rakennuskustannukset.
HSL kiinnitti lausunnossaan huomiota Ala-Malmin torin eteläsuunnan pysäkkiin, johon on toivottu katosta. Tuon pysäkin rooli saattaa nousta, jos Ala-Malmin terminaalin käytöstä joudutaan luopumaan. HSL:n mukaan kaikki pysäkit kannattaa mahdollisuuksien mukaan ajouratarkastella ajotilan riittävyyden varmistamiseksi.HSL:n lausunnossa esitetään huoli myös riittävistä lumitiloista etenkin Pukinmäki – Malmi välillä.
Pukinmäessä merkittävää on uuden sillan rakentaminen Kehä I:n yli ja radan viereinen linjaus sekä Ratavallintie toteuttaminen pyöräkatuna. Kehä I:n ylittäminen omaa baanasiltaa pitkin lisää merkittävästi pyöräliikenteen turvallisuutta ja vaivattomuutta, koska risteämiset autoliikenteen kanssa poistuvat. Uusi silta mahdollistaa suoran linjauksen Ratavallintietä pitkin lyhentäen näin matkapituuksia. Linjaus rauhoittaa Longinojan varren puistoalueen muuhun virkistyskäyttöön.
Pyöräkatuun Ratavallintiellä päädyttiin, koska tila ei riittänyt pyöräliikenteen sekä jalankulun erottamiseen. Kadulla liikennemäärät ovat vähäisiä ja autojen nopeustasot pidetään alhaisina, joten pyöräkaturatkaisu on kadulle soveltuva.
Pohjoisbaanan vaikutukset auto- ja joukkoliikenteeseen ovat vähäiset, niistä merkittävimmät kohdistuvat linjausten pyöräkatuosuuksille sekä Malminkaaren osuudelle. Alankotien pyöräkatuosuudella pyöräliikenteen siirto ajoradalle hidastaa hieman autoliikennettä, kun pyöräkadulla nopeusrajoitus on tarpeen laskea 30 km/h:iin. Alankotie on paikallinen kokoojakatu, joten vaikutus ei kohdistu laajemmin autoliikenteeseen. Muilla pyöräkatuosuuksilla vaikutus on vähäisempi. Ratavallintieltä poistuu 5–7 merkittyä autopaikkaa. Alankotiellä, Raidepolulla ja Kiitäjäntiellä pysäköintiä ajoradan reunaan ei nykyisellään ole rajoitettu.
Pohjoisbaanan vaikutukset auto- ja joukkoliikenteeseen ovat vähäiset, niistä merkittävimmät kohdistuvat linjausten pyöräkatuosuuksille sekä Malminkaaren osuudelle. Alankotien pyöräkatuosuudella pyöräliikenteen siirto ajoradalle hidastaa hieman autoliikennettä, kun pyöräkadulla nopeusrajoitus on tarpeen laskea 30 km/h:iin. Alankotie on paikallinen kokoojakatu, joten vaikutus ei kohdistu laajemmin autoliikenteeseen. Muilla pyöräkatuosuuksilla vaikutus on vähäisempi. Ratavallintieltä poistuu 5–7 merkittyä autopaikkaa. Alankotiellä, Raidepolulla ja Kiitäjäntiellä pysäköintiä ajoradan reunaan ei nykyisellään ole rajoitettu.
Pyöräkadun rakentamisen myötä pysäköintipaikat tulee erotella rakenteellisesti, jolloin vapaa pysäköintimahdollisuus poistuu. Jatkosuunnittelussa selvitetään tarkemmin pysäköintipaikkojen tarve ja rakentamismahdollisuudet pyöräkatuosuuksilla.
Teija Loponen