Luonnonsuojelualue Viikin Hallainvuoreen

Viikki saattaa saada uuden käyntikohteen, jos Hallainvuoren luonnonsuojelualue toteutuu. Kuva Teija Loponen
Helsingin kaupunginhallitus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) luonnonsuojelualueen perustamista Hallainvuoreen. Hallainvuoren suosittu ulkoilualue sijaitsee Viikin peltojen ja Myllypuron Hallainvuoren asuinalueen välisellä kallioselänteellä.
Hallainvuoren korkeimmat kohdat ovat yli 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Kallioilta on hienot näkymät Viikin peltojen yli länteen ja Vanhankaupunginlahdelle lounaaseen ja länteen laskeutuvat rinteet ovat paikoin lähes pystysuorat. Luonnonsuojelualueeksi esitetään nyt perustettavaksi huomattavasti laajempaa aluetta, kuin Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 on osoitettu. Nyt luonnonsuojelualueeksi esitetään 42,08 hehtaarin laajuista aluetta, edellisen esityksen ollessa yli puolet pienempi, 20,32 hehtaaria.
Luonnonsuojeluohjelman rajaus käsittää kallioselänteen laen avoimet ja puoliavoimet mäntyvaltaiset alueet. Luontoarvoista suurin osa sijaitsee kuitenkin lakialueita ympäröivissä reunametsissä, joiden lahottajasienilajisto ja linnustoarvot ovat selkeästi monipuolisemmat kuin kallion laella. Myös uhanalaiset luontotyypit sijaitsevat reuna-alueiden metsissä. Rinteiden alaosan metsät Hallainvuoren länsipuolella toimivat monien eläinten oleskelu- ja suojapaikkoina. Lähes kaikki reunametsät on Uudenmaan maakuntaliiton selvityksessä todettu maakunnallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi.
Hallainvuori muodostaa myös tärkeän viheryhteyden Vanhankaupunginlahdelta Kivikon kautta Vantaalle ja Uudenmaan pohjoisemmille luontoalueille. Rinnemetsien suojeleminen turvaa yhteyden säilymisen. Suuret tielinjaukset katkaisevat viheryhteyden heti Hallainvuoren pohjoispuolella, missä ainoastaan kapea vihersilta tarjoaa väylän kehä I:n yli. Kivikon pohjoispuolella yhteyden katkaisee Porvoonväylä. Hallainvuoren eteläosassa on ELY-keskuksen vuonna 2001 rajaama luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi, pähkinäpensaslehto. Ne ovat luontotyyppinä vaarantuneita. Lehdon pohjoispuoleisesta metsästä on rajauspäätöksen jälkeen poistettu kuusia, joka on luonut pähkinöille lisää elintilaa, ja nykyään alueella kasvaa yli 100 pähkinäpensasta.
Harvakasvuista kenttäkerrosta koristavat yleisimmin valko- ja sinivuokko, käenkaali ja nuokkuhelmikkä. Pienen ja muodoltaan kapean lehdon läpi kulkee polku, jonka alta on häviämässä tai jo hävinnyt kevätlinnunherneen kasvusto. Hallainvuoren länsipuolen metsässä jyrkänteen ja Viikin peltojen välissä on kaksi erittäin uhanalaista luontotyyppiä, ruohokorpi ja korpiräme. Sekapuustoisessa ruohokorvessa kasvaa kookkaita tervaleppiä ja kenttäkerroksessa mustikkaa sekä metsä- ja isoalvejuurta. Korpirämeen puusto on koivuvaltaista ja kenttäkerroksessa on mustikan lisäksi kosteiden alueiden kurjenjalkaa ja suovehkaa. Länsipuolen metsässä on vähemmän virkistyskäyttöä kuin kallioylängöllä ja koko metsä uhanalaisine luontotyyppeineen on melko kulumaton. Muuta Hallainvuorta rauhallisemmat metsät ovat muodostuneet eläinten suojapaikoiksi.
Hallainvuorella on paljon myös geologisia arvoja. Kallioselänne kokonaisuutena on arvokas, jonka lisäksi pienempinä muodostelmina alueella on muinaisrantakivikko, kaksi siirtolohkaretta, kokonaan tai osittain muodostuneita hiidenkirnuja sekä jäätikön sulamisvesien koveraksi uurtama kalliojyrkänne. Hallainvuorella on kolme muinaisjäännöstä, jotka ovat I maailmansodan puolustusvarustuksia. Alueen etelä- ja länsiosissa on kallioon louhittuja luolia ja länsirinteellä lisäksi maahan kaivettu suojahuone.
Hallainvuoren luonnonsuojelualueelle tarvitaan investointia opasteiden suunnitteluun, rakentamiseen ja maastoon pystyttämiseen, polkujen turvallisuustarkastelua sekä turvallisuustarkastelussa tärkeiksi todettujen rakenteiden, kuten portaiden, katselulavojen ja aitojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Myös ulkoilutien vierustan penkkien uusiminen, suojelualueen rajojen merkitseminen sekä taimikoiden harventaminen kuuluvat investointilistalle, jonka kustannusarvio on 195 000–366 000 euroa kymmenen vuoden aikana. Lopullinen hinta riippuu siitä, kuinka paljon turvallisuutta edistäviä rakenteita täytyy tehdä.
Teija Loponen
Edellinen artikkeliYlipainehallin tilalle ympärivuotinen halli
Seuraava artikkeliPuistolasta Betonila?