Puistolasta Betonila?

Puistolan Nurkalla nostettiin saliin lisää penkkirivejä samaa tahtia kuin yleisöä, eli lähistön asukkaita valui sisään. Väkimäärästä näkyi, että asia koettiin tärkeäksi. Puistola-Seuran paikalle kutsumille virkamiehille riittikin kysymyksiä.

Illan alkuun nähtiin Puistola-Seuran alustus siitä, miten Puistola on kasvanut sellaiseksi kuin se on viimeiset vuosikymmenet ollut. Seuraavat havainnolliset kuvat esittivät yleiskaavan ja asemakaavan ristiriidat, tehokkuuslukujen vaihtelevuuden ja varsin tiiviin pientalokannan. Yleiskaava on asemakaavoitusyksikön päällikön Antti Varkemaan mukaan tarkoituksella tehty utuiseksi pikseliksi, jotta sitä voidaan tulkita kunkin hetken tarpeiden mukaan.

-Nyt on tarjolla ”tonttilotto”, kun rakennuttajat ovat ottaneet osaan radanvarrren tontinomistajista yhteyttä ja luvanneet mukavia summia kerrostaloksi muutettavasta tontista. Kun sitten viereinen omakotitalo jää kerrostalon varjoon, syntyy dominoefekti. Sen omistaja joutuu osaltaan pohtimaan rahantekoa ja muuttamista itse rauhallisemmille asuinalueille. Vähitellen koko omakotitaloalue onkin sitten jyrätty, pohdittiin sekä esityksessä ja sen jälkeen useammassa puheenvuorossa.

Miten kaavamuutos etenee ja vieläkö ja miten siihen voi vaikuttaa, kuka päättää tehokkuusluvut, miten saatu palaute on otettu huomioon ja miten alueen infra otetaan huomioon, olivat illassa esillä. Sitäkin ihmeteltiin, eikö Malmin lentokentälle 25 000 asukkaalle suunnitellut asunnot todellakaan riitä, etenkin kun Helsinki on kokenut muuttotappiota viime vuosina ja Oikotiellä on satamäärin asuntoja kaupan.

Asemakaava-arkkitehti Joakim Kettunen kertoi palautetta tulleen 280 kommentin verran ja ne on käyty läpi ja liitetään lautakunnalle menevään lausuntoon. Ihan selvää vastausta ei löytynyt siihen, onko millään kommentilla ollut mitään merkitystä suunnitteluun.

-Yleiskaava on voimassa ja sitä vastoin emme voi toimia, eli asemien viereen rakennetaan paljon asuntoja. Mutta pyrimme siihen, että rakennukset sopivat ympäristöönsä, jolloin niiden kerrosluku on korkein rataa vasten ja madaltuu kohti pientaloja, selvensi Antti Varkemaa.

Puistolalaisista oli erikoista, ettei infraan kiinnitetä nyt mitään huomiota, uusien asukkaiden autojen katsotaan mahtuvan entisten sekaan ja päiväkotipaikkojen suunnittelu etenee sekin omaa irrallista tahtiaan. Sen sijaan väärä oletus liityntäpysäköintipaikan jäämisestä kerrostalon alle oikaistiin. Liityntäparkki säilyy.

-Pientaloalueiden asukkaiden oletetaan kuitenkin tulevan asemalle kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä, ei autoilla, huomautti yleiskaavoituksen arkkitehti Jouko Kunnas kaupungin näkemyksenä.

Simakujan asukkaita ihmetyttilisäksi avoimuuden puute rakennuslupia haettaessa. Heitä ei oltu valistettu mahdollisuudesta hakea lupaa mittavampaankin rakentamiseen.
Illan päätteeksi selvisi, että kaavamuutos ei mene enää valtuustoon, vaan kaupunkiympäristölautakunta tekee päätöksen sen hyväksymisestä. Nyt siis asukkaiden on syytä lobata lautakunnan jäseniä ja varajäseniä ennakkoon, jos haluavat yrittää asiaan vielä vaikuttaa. Kaupunkiympäristölautakunnassa istuvat Anni Sinnemäki, Otso Kivekäs, Amanda Pasanen, Risto Rautava, Atte Kaleva, Jenni Pajunen, Otto Meri, Eveliina Heinäluoma, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Mia Haglund, Mika Raatikainen ja Silja Borgarsdottir Sandelin.

Teija Loponen
Puistola-Seuran esityksessä rakentamistehokkuuksia kuvailtiin asuinalueiden mukaan.