Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY vastaa pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ilmanlaadun seurannasta, jota toteutetaan ilmanlaadun mittauksilla sekä pysyvillä että siirrettävillä mittausasemilla. Siirrettävien asemien paikka vaihtuu vuoden tai kahden vuoden välein. Siirrettävien asemien avulla saadaan mitattua ilmanlaatua useilta eri alueilta, ja ne sijoitetaan erityyppisiin ympäristöihin.
Vuonna 2023 siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Tapanilassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja jätevoimalan läheisyydessä Långmossebergenissä, Kauniaisten keskustassa sekä Keravan keskustassa. Tapanilassa siirrettävä asema oli myös viime vuonna. -Tapanilassa meitä kiinnostaa erityisesti se, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun pientaloalueella, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.
Tapanilan lisäksi HSY mittaa tänä vuonna puunpolton vaikutusta pientaloalueiden ilmanlaatuun Raaseporissa. Siellä ei ole varsinaista mittausasemaa, vaan yksittäisillä mittalaitteilla selvitetään muun muassa PAH-pitoisuuksia. Tapanilassa mitataan pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten, PAH-yhdisteiden, typen oksidien, mustan hiilen ja LDSA:n pitoisuuksia sekä häkäpitoisuuksia.
– Pystymme hyödyntämään mittaustuloksia myös siten, että arvioimme niiden avulla muiden samankaltaisten alueiden ilmanlaatua. Esimerkiksi Tapanilan mittaukset kuvaavat myös muiden vastaavanlaisten pientaloalueiden ilmanlaatua, valaisee Hanna Manninen.
Yksittäisillä mittalaitteilla seurataan myös katupölypitoisuuksia noin kymmenessä eri paikassa pääväylien ja pääkatujen varsilla. Vastaavasti liikenteen pakokaasujen vaikutusta ilmanlaatuun seurataan noin 40 paikassa.
Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä osoitteissa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50, Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä.
TL
Näitä mitataan: Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa kenelle tahansa. Erityisen haitallista katupöly on ilmansaasteille herkille väestöryhmille kuten astmaatikoille, pienille lapsille, iäkkäille sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Katupöly pahentaa usein sydän- ja hengityssairaiden oireita.
Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Musta hiili eli noki on peräisin epätäydellisestä palamisesta. Päästölähteitä ovat vanhat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma.
Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää. Mustaa hiiltä kulkeutuu Suomen leveyspiireiltä myös arktisille alueille, missä se nopeuttaa lumen ja jään sulamista. PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille EU:n asettama tavoitearvo voi ylittyä paikoin pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta.
PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä. LDSA: Hiukkasten keuhkodeposoituvan pinta-alan (lung deposited surface area = LDSA) pitoisuus ilmassa kuvaa keuhkojen syvimpiin osiin eli keuhkorakkuloihin laskeutuvan hiukkasaineksen pinta-alaa. Hiukkasten LDSA-pitoisuuksiin ilmassa vaikuttavat pääkaupunkiseudulla erityisesti liikenteen pakokaasut, puunpolton savut ja ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen.