Olympiatunnelmaa Tapanilassa

Kylätilan pihamaa täyttyi kävijöistä iltaan asti. Kuva: Johanna Hokkanen

Tapanilassa oli perjantaina suuren urheilujuhlan tuntua, kun kaikki vauvasta vaariin pääsivät mittaamaan taitojaan Kylätilan ja Tapanilan ala-asteen pihalla ei niin perinteisissä urheilulajeissa.

Idea olympialaisiin lähti Tapanilan ala-asteen vanhempainyhdistykseltä ja tapahtuma kehitettiin yhdessä Kylätilan kanssa.  Alkuperäisenä olympialaispäivänä sää oli niin surkea, että tapahtuma päätettiin siirtää ja uutena ajankohtana, viime perjantaina, sää ei olisikaan voinut olla hienompi.

Jokainen lapsi ennen rastien kiertämistä pelipassin, johon aikuisen avustuksella merkattiin minkä tuloksen miltäkin rastilta sai. Rastit sai kiertää vapaassa järjestyksessä.

Ala-asteen pihalla oli neljä rastia. Hupihiihdossa pääsi kokeilemaan hiihtoa maitotölkeistä tehdyillä suksilla ja sen vieressä sai kokeilla taitojaan curlingissa.

Lisäksi koulun pihalla oli monen suosikki ampumajuoksu, jossa piti yrittää osua pallolla puuhun ripustettuihin liukureihin sekä suuren suosion saanut Potkuri Grand Prix.

Osa kiersi ympyräradan kelkalla ja lapset vetivät toisiaan hurjaa vauhtia pulkassa. Joona ja Aleksi saivat todella hyvän ajan pulkanvedossa, heistä tämä rasti oli paras.

Kylätilan pihalla oli myös neljä rastia, olympiavärien pujottelusokkelo ja hiihtolenkki, jossa sai kokeilla oikeilla suksilla ja sauvoilla hiihtämistä. Näiden lisäksi löytyi hankihyppyä sekä perstikka, jossa heitettiin omien jalkojen välistä taulussa olevien hymiöiden suuhun hernepusseja. Tämä rasti oli Iinan ja Ennin mielestä kivoin ja siihen olikin lähes koko ajan jonoa.

Hankihypyn vieressä oli myös hangenmaalauspiste, jossa sai vesiväreillä maalata hienoja taideteoksia tai vaikka oman nimensä lumihankeen.

Kun kaikki rastit oli suoritettu, saivat tasapuolisuuden nimissä kaikki rastit kiertäneet buffetistaherkkupalkinnon.

Pihalla oli vanhempainyhdistyksen myyntipöytä, josta sai lämmintä juotavaa sekä sämpylöitä ja makeita herkkuja ja hiihtorastin vieressä grillattiin makkaraa.

Sisällä kylätilan salissa oli kodikkaasti laitettu kahvio, jossa sai lämmitellä niin ikään kahvin tai teen kera ja palanpainikkeeksi löytyi pientä suolaista ja makeaa. 

Tapahtuma houkutteli paikalle paljon osallistujia ja rasteilla kiertäjiä riitti lähes seitsemään asti.

Johanna Hokkanen

Edellinen artikkeliKuuluiko hälytyssireenin ääni?
Seuraava artikkeliHyvä me