Tällä viikolla eletään tavallaan talven huippuajankohtaa. Koululaiset nauttivat talvilomastaan, sunnuntaina vietetään Laskiaissunnuntaita ja tiistaina Laskiaistiistaita. Laskiainen mielletään ulkoilupäiväksi ja erityisesti pulkkailupäiväksi, johon liittyy hernekeitto ja laskiaispullien syöminen. Laskiaisella on paljon syvällisempikin merkitys. Vaikka laskiainen on alun perin todennäköisesti pakanallinen juhla, on se luterilaisessa kirkossa paaston alkamisen ajankohta, jota vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Muualla maailmassa laskiainen tunnetaan muun muassa nimillä Pancake Day tai Mardi Gras.
Tänä vuonna laskiaismäen laskuun on oivalliset mahdollisuudet, sillä lunta riittää joka puolella ja taitaa hurjimmille olla jäämäkiäkin tarjolla. Suurmetsän täyttömäessä eli Alppikylän huipulla järjestetään Laskiaistiistaina kaupunginosayhdistyksen ja seurakunnan yhteinen mäenlaskutapahtuma perheille. Samaten laskiaisriehaa on luvassa Viikissä Latokartanon torilla ja Puistolassa kirkon pihalla. Laskiaispäivien väliin mahtuu Kalevalan päivä, jolloin liput liehuvat suomalaisen kulttuurin kunniaksi. Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, sillä tuona päivänä Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, Vanhan Kalevalan esipuheen vuonna 1835. Kalevalan päivään ei laskiaisen tai Runebergin päivän tapaan mitään ihmeellisempiä tapoja tai erityisiä herkkuja liity.
Laskiaismäet kutsuvat sunnuntaina ja tiistaina.
Ensi viikolla ollaankin jo maaliskuussa ja kevään eteneminen alkaa. Maaliskuu lasketaan Suomessa jo kevätkuukaudeksi, vaikka aina se ei lämpötilojen osalta sitä välttämättä ole ollut. Esimerkiksi 20 vuotta sitten Malmin lentoasemalla mitattiin 5,2 astetta pakkasta, tosin päivällä päästiin vähän plussan puolelle. Terminen kevät tarkoittaakin, että vuorokauden keskilämpötila on nollan ja kymmenen lämpöasteen välillä. Maaliskuun lopulla voivat jo ensimmäiset lumikellotkin punkea itsensä maan pinnalle talven taittumisesta kertomaan. Nyt on kuitenkin vielä talviulkoilun aika.