Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 18–22 yhä samat meluntorjuntakohteet kuin 2013

Pukinmäessä melua aiheutuu asukkaille sekä rautatiestä, että Kehä I:n liikenteestä. Siellä meluaitoja on jo toteutettu, Vanhan Porvoontien varressa niitä vielä odotetaan. Kuva Teija Loponen

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2018 – 2022 toteutumisen seurantaraportissa vuodelta 2019 katukohteet, joihin meluesteitä on tällä kaudella suunniteltu toteutettavaksi, ovat samat kuin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa vuonna 2013. Melusuojausta odotellaan yhä Suurmetsässä ja Heikinlaaksossa.

Tieliikenne on merkittävin ympäristömelun lähde Helsingissä. Tieliikenteen päiväajan yli 55 dB melulle altistuvien helsinkiläisten määrä oli 233 000 asukasta vuonna 2017. Määrä on kasvanut vuodesta 2012 vajaalla 10 000 asukkaalla. Toiseksi merkittävin melulähde on raitiotieliikenne. Sekä rautatie- että metroliikenteen altistujamäärät jäivät kumpikin alle 10 000 asukkaan.

Helsingin kaupungin alueella sijaitsevien maanteiden ja rautateiden meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatii Väylävirasto.

Helsingissä tavoitteisiin kuuluu suojata ensisijaisesti voimakkaan melun alueilla asuvia ja kohdistaa torjuntatoimet alueille, joilla altistujia on paljon. Lisäksi tavoitteena on säilyttää suhteellisen hiljaisia alueita, turvata virkistysalueiden alhaisia melutasoja ja alentaa melutasoja herkissä kohteissa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa.

Vuosina 2018-2022 toteutettavat meluntorjunnan toimenpiteet jakautuvat suunnitteluun ja ohjaukseen, melulähteeseen vaikuttamiseen sekä rakenteelliseen meluntorjuntaan. Kokonaisuudet sisältävät yhteensä 53 toimenpidettä. Näistä 15 on merkitty meluntorjunnan kärkitoimenpiteiksi, joiden vaikuttavuus on katsottu merkittäväksi ja toteutettavuus hyväksi. Kärkitoimenpiteiden edistämiseen ja seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Rakenteellinen meluntorjunta -teemakokonaisuudessa melun leviämistä rajoitetaan ja melulle altistumista vähennetään. Näitä toimia ovat meluesteet ja melua vaimentavat päällysteet sekä erilaiset kiinteistöjen ääneneristävyyttä parantavat keinot.

Meluesteiden rakentamisella ei poisteta meluhaittaa kokonaan, mutta niillä voidaan parhaimmillaan vähentää satojen asukkaiden melualtistusta.

Katukohteet, joihin meluesteitä on tällä kaudella suunniteltu toteutettavaksi, ovat samat kuin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa vuonna 2013.

Koska meluesteiden toteuttaminen on viivästynyt, pyritään meluntorjunnan toimintasuunnitelmalla 2018–2022 varmistamaan, että nämä meluntorjuntakohteet sisällytetään kaupungin investointiohjelmaan ja meluesteitä toteutetaan tavoitellussa aikataulussa.

Listalle kuuluu vuonna 2019 aloitettu Vanha Porvoontien meluesteen suunnittelu. Melusuojausta suunnitellaan Suurmetsäntien ja Heikinlaaksontien väliselle osuudelle. Samalla kadulla parannetaan jalankulun sekä pyöräilyn edellytyksiä.  

Helsingin kaupunki on varautunut kymmenvuotisessa investointiohjelmassaan osallistumaan maanteiden meluesteiden toteuttamiseen. Näiden meluesteiden toteutuminen on kiinni valtion osallistumisesta hankkeisiin. Vuonna 2019 ei ollut käynnissä yhtään maanteiden meluestehanketta.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliKreivi Hohoo tulee kotiin
Seuraava artikkeliMalmin uimahallia laajennetaan