Fiksuja suomalaisia

Slush15-tapahtumassa on julkistettu mielenkiintoisia suomalaisia uusia keksintöjä. Esimerkkinä vaikkapa älykahvikuppi, jossa PauligMukin kylkeen on integroitu e-paperinäyttö, joka saa virtansa kahvin lämpöenergiasta. Bluetooth-yhteydellä voi älypuhelimesta lähettää kaverin mukiin vaikkapa kuvia. Näytön sisältö päivittyy, kun mukiin kaataa kuumaa kahvia ja viimeisin kuva jää näkymään, vaikka energia loppuu. Hauskaa! Ja varmasti keksintö, jota jatkojalostetaan vaikkapa mainontaan. Toinen fiksu idea viettää avajaisiaan Viikin ympäristötalossa ensi viikolla. Siellä julkistetaan Suomen ensimmäinen älykäs sähkövarasto, joka on osa kiinteistön älykästä sähköverkkoa. Älykkyys tulee siitä, että ympäristötalo tuottaa aurinkopaneeleilla varastoon sähköä, jota voidaan käyttää silloin kun halutaan ja siten kuin halutaan.

Älykkäille keksinnöille on tarvetta. Parhaillaan koulumaailmaa ollaan uudistamassa niin, että se antaisi paremmat  mahdollisuudet oppilaille oman luovuutensa käyttöön sekä sen jalostamiseen. Kaikkia ei ole veistetty samasta puusta ja siksi oppimisen keinojakin on voitava tarjota erilaisia. Tietokoneiden käyttö sopii monille, mutta ei kuitenkaan kaikille ja kaikessa, sekin on huomioitava. Kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen taitoa ei saa kadottaa, vaikka tietokone ja sen erilaiset ohjelmat voivat hoitaa monta asiaa puolestamme. Niitä on osattava hyödyntää, ei joutua niiden armoille. Aina tulee kuitenkin olemaan tilanteita, joissa tietokonetta tai älypuhelinta ei ole, tai sitä ei voi jostain syystä käyttää. Älykkyys tarkoittaa myös yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyä, ei vain lahjakkuutta osata, tietää, muistaa tai kehittää jotain.

Nobelin rauhanpalkinto tai muu vastaava kunnianosoitus annettaisiin varmasti henkilölle, joka keksisi keinon tunnistaa ja estää terroristien toiminta. Me Suomessa olemme saaneet välttyä noilta tuhoisilta iskuilta ja siltä kauhulta, mitä terroristit onnistuvat teoillaan aikaansaamaan. Finlandia-talon valaiseminen Ranskan lipun väreillä oli kaunis tapa osoittaa tukea ja kunnioitusta iskujen uhreille ja koko Ranskalle. Moni ihmetteli uusista iskuista kuultuaan kuinka niin monia asioita pystytään maailmassa seuraamaan ja valvomaan varsin tarkastikin, mutta terroritekoja ei saada estettyä. Sekin kertoo, että tietotekniikasta ei ole maailman pelastajaksi.

Päätoimittaja Teija Loponen

Edellinen artikkeliKirjastot luopuvat käteiskassoista
Seuraava artikkeliAsukkaat mukana Jakomäen kehittämisessä