Helmikuun lopulla pidetyssä verkkotilaisuudessa esiteltiin tulevan ison, juna-aseman läheisyyteen Soidintie 3:een suunnitellun, koko Koillis-Helsingin asukkaita palvelemaan tarkoitetun keskuksen suunnitelmia. Niistä riittikin asukkailla kysyttävää.
Tontille nousisi keskuksen kolmiosaiset 9- 8 -kerroksiset rakennukset. Asuinrakennuksella kolme eri hahmotelmamallia, korkeudet nousisivat 5-8 kerrokseen. Yksi vaihtoehto on 2-osainen rakennus, jossa välissä olisi matala 1-kerroksinen osuus ja piha-alue keskuksen saattopihan puolella sekä vaihtoehto, jossa on kaksi noppamaista rakennusta. Viitesuunnitelma-aineistossa on esittely keskukseen sisäänkäynnit Pekanraitilta saattoliikenteen puolelta ja Soidintieltä. Maan alle tulisi huoltokellari, jossa olisi virka-autopaikkoja ja huoltoajoa. Maantasokerroksessa sijaitsisi vastaanottotiloja ja aulapalveluita, toisessa kerroksessa ravintola ja odotustiloja sekä vastaanottotiloja. 3-8- kerroksissa sijaitsisi pääosin vastaanottotiloja ja taustatiloja. Nyt hanke on vasta massoittelutasolla, jossa sijaintia ja korkeutta vielä pohditaan.
Kuva Teija Loponen
Kysymyksiä esitettiin chatissa, jossa osaan niistä oli vastattukin. Asukkaat kysyivät muun muassa pysäköinnistä, tuleeko pysäköintihalli? Ja onko sieltä yhteys keskuksen tiloihin? Näräsen mukaan esteetön kulku tulee, mutta ei suoraa yhteyttä, vaan tulijoiden on kuljettava Pekanraitin tai Soidintien kautta. Autopaikkoja tarvitaan sekä henkilökunnalle ja kävijöille. Malmin uimahallin laajennuksen pysäköintihallista voisi löytyä osin tarvittavat pysäköintipaikat. Lisäksi yleinen pysäköintialue tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden pysäköintiin, samoin Citymarketin pysäköintilaitos.
Julkisen liikenteen yhteydet kiinnostivat, uuteen terveyskeskukseen tulisi päästä ilman vaihtoja. Niitä suunnitellaan yhdessä HSL:n kanssa. Myös keskuksen koko palvelukykyineen herätti kiinnostusta, mahtuuko sinne kaikki toiminnot? -Pinta-ala tulee olemaan noin 24 -25 000 bruttoneliötä, mitoitus perustuu tilastollisiin kasvuennusteisiin sekä palvelutarpeen kasvuennusteisiin. Muunto- ja käyttöjoustavuus huomioidaan suunnittelussa. Sote-toimialalla on tulossa iso toiminnanmuutos, siinä pohditaan resurssien fiksua käyttöä ja työntekijöiden tehtävien uudelleenorganisointia. Myös etäpalvelut lisääntyvät. Palvelutarpeen lisääntyminen 10 % luokkaa, kuultiin vastauksena.
Rakentamisen aikaiset haitat, esimerkiksi räjäytykset nousivat myös esille. Pehmeä maa ei räjäytyksiä kaipaa, vain kaivuutöitä. Meteliä tuottaa myös paalutus. Yksi kysymys oli, mihin voi vielä vaikuttaa? Näränen totesi, että kaikista asemakaavanmuutoksen vaiheista voi jättää mielipiteitä, nyt maankäytön muutoksista ja ympäristön muutoksista. Mielipiteisiin tehdään vastineet ja kaavahedotuksessa huomioidaan mitä voidaan, kesäkuussa nähtävillä ja silloin voi jättää muistutukset. Terveyspalveluista Malmi, Pihlajamäki ja Suutarila siirretään Malmille, Jakomäkeen ehkä terveysasema jää.
Mitä tapahtuu nykyisille terveyskeskusten rakennuksille? Vastausta ei vielä ihan ole olemassa. Tarvepäätöksen valmistumisen jälkeen suunnitellaan nykyisten toimipisteiden rakennusten mahdollista hyödyntämistä muuhun käyttöön tai purkamista. -Ovat kyllä varsin ikääntyneitä, joten saatetaan purkaakin pois uuden asuinrakentamisen alta, kuultiin vastauksena. Siihen chatissa todettiin, että rakennusten purkaminen on ristiriidassa hiililjalanjälkitavoitteiden kanssa. Lopuksi kuultiin, että uutta liiketilaa suunnitellaan Pekanraitin varteen uuden asuinrakennuksen alakertaan. Samoin pysäköintirakennuksen alakertaan Pekanraitin puolelle.
Teija Loponen
12.3. pidettiin samasta aiheesta asukastilaisuus Malmitalossa.