Pohjoisbaana kirvoitti kommentteja

Näin Pohjoisbaanaa on hahmoteltu Tapanilan aseman viereen. Kuva Helsingin kaupunki
Pohjoisbaanan, eli noin yhdeksän kilometrin mittaisen pyöräreitin suunnittelu Käpylän asemalta Koillisen halki Vantaan rajalle, jatkuu. Pohjoisbaanan on tarkoitus lisätä pyöräliikenteen määrää pääradan suuntaisella reitillä sekä parantaa sen sujuvuutta ja turvallisuutta.
Kaupunkilaisilta on kyselty useampaan kertaan kommentteja hankkeesta ja viimeisimpään Kerro kantasi-kyselyyn valitun linjauksen mukaisesta suunnitelmasta tuli yhteensä 196 kommenttia. Valittua linjausta ja suunnitelmaa pidettiin kommenteissa pääsääntöisesti hyvänä. Yleissuunnitelman lähtökohtana on ollut baanan toteuttaminen radan itäpuolella kaksisuuntaisena pyörätienä, jossa tavoiteleveys on 4,0 metriä. Jalankululle suunnitellaan pyörätien viereen jalkakäytävä, tai sen reitti linjataan omalle väylälleen. Viimeisimmässä karttakyselyssä pidettiin vastaajien kesken tärkeänä mahdollisimman suoraviivaista ja tasaista reittiä, jolla olisi mahdollisimman vähän risteämisiä muun liikenteen kanssa.
Puistolinjaukset jakoivat mielipiteet kahtia erityisesti Taivaskalliossa ja Tapanilassa. Osan mielestä puistolinjaus olisi mukavampi reittinä, vaikka se kiertäisi hieman. Toisaalta puistolinjauksia vastustettiin myös paljon ja niiden koettiin heikentävän alueen virkistyskäyttöä sekä aiheuttavan vaaratilanteita puistossa liikkuvien ja pyöräilijöiden kesken. Linjaus radan varressa koko Pohjoisbaanan matkalla sai laajan kannatuksen. Reitin tuulelta ja raidemelulta suojaamiseen toivottiin kiinnitettävän huomiota. Pohjoisbaanan varteen toivottiin vesipisteitä juomapullon täyttöä varten erityisesti Vantaanjoelle. Asemien yhteyteen toivottiin pyöränhuoltopisteitä ja pyöräparkkeja. Kahvilapalveluja toivottiin erityisesti Oulunkyläntien puistoalueen tuntumaan.
Kyselyssä esiin nousseita vaaranpaikkoja nykyisellä linjauksella olivat vastaajien mukaan seuraavat: Liittymäkohta Panuntieltä Taivaskallion linjaukselle, liittyminen Pohjoisbaanalle Myllypellontieltä Oulunkylässä, Vantaanjoen sillan ylittävän liikenteen ja joenvarren ulkoilureitin liikenteen risteämiskohdat, Kehä I:n ylitys, Malminkaaren itäpuolen liittymät erityisesti kauppakeskuksen kohdalla ja Teerisuontiellä sekä Puistolan alikulun kohta. Kommentteja Koillisen eri osuuksista annettiin myös runsaasti. Suunnitelmien hyväksymisen jälkeen sen osuuksista laaditaan kaupunkiympäristön toimialalla katu- ja puistosuunnitelmat, joiden suunnittelu voi alkaa 2023 alkaen. Työn alla olleista baanoista Viikinbaana on jo kokonaan valmistunut johtaen Oulunkylän aseman tuntumasta Itäväylälle raidejokerin ratikkareitin vieressä. Viikinbaanan päät yhdistyvät myöhemmin rakennettaviin Pohjoisbaanaan ja Itäbaanaan.
Saaduista kommenteista tehtiin yhteenvetoa myös osa-alueittain. Vantaanjoki-Pukinmäki – osuudella uuden baanasillan rakentaminen radan varteen sai laajan kannatuksen ja samoin suoraa linjausta Ratavallintietä pitkin pidettiin yleisesti parempana kuin Savelanpuiston linjausta. Osa vastaajista näki Ratavallintien nykyisen autoliikenteen ja pysäköintipaikat haasteena pyöräliikenteen turvallisuudelle. Useimmat arvelivat kuitenkin pyöräkadun toimivana ratkaisuna autoliikenteen vähäisen määrän takia. Toiveena esitettiin muun muassa, että uudelle Kehän ylittävälle baanasillalle voisi asentaa itäreunalle jonkinlaisen melua torjuvan seinän, joka voisi olla lasia tai vaikkapa köynnöskasveja. Kommenteissa oli myös: Linnunlaulun mäen ohella tämä on toinen tärkeimmistä parannettavista paikoista pääradan varren reitillä. Mielestäni paikalliset asukkaat menettäisivät enemmän kuin baanailijat saisivat, sillä Savelanpuiston hiekkatiet ja pellot ovat monille alueen (Savelan, Pihlajamäen, Pihlajiston ja Viikinmäen) asukkaille tärkeää kävely- ja virkistysaluetta isojen teiden keskellä.
Baanaverkkosuunnitelma.
Kuva Jenni Huovinen

Pukinmäki-Malmi-osuudella kaksisuuntainen baanaratkaisu nähtiin parempana vaihtoehtona sen turvallisuuden takia. Mahdollisuutta pyöräillä myös Malminkaaren itäreunassa pidettiin tärkeänä, sillä suuri osa pyöräilijöistä on menossa kauppakeskukseen. Osa vastaajista näki kääntymiskaistojen poistumisen ongelmallisena mm. hälytysajoneuvojen esteettömän kulun takia. Malmin kohdalla sujuva liittyminen muihin pyöräväyliin ja asemalle nähtiin erityisen tärkeänä.

Malmi-Tapanila -osuudella reititystä katuverkkoa pitkin pidettiin huonoimpana vaihtoehtona korkeuserojen ja muun liikenteen takia. Hieman suurempi osa vastaajista kannatti junaradan varressa olevaa reittiä puistoreitin sijaan. Puistoreitti koettiin viihtyisänä, mutta sen nähtiin yhtyvän huonosti aseman ja radan länsipuoleiseen liikenteeseen. Moni piti tärkeänä, että puistoalueen reitti rauhoitetaan pyöräliikenteeltä. Myös suolauksen vaikutus Longinojaan nähtiin uhkana.
Tapanila-Puistola -osuudella pyöräkadun nähtiin sopivan tälle osuudelle hyvin vähäisen ajoneuvoliikenteen takia, mutta suunnittelu tulee tehdä huolellisesti, ettei vaaratilanteita autoliikenteen kanssa synny. Alueen asukasmäärän epäiltiin lisäävän liikennettä. Pyöräkatua puoltaa useat pihaliittymät osuudella, jotka nyt koetaan vaarallisina pyöräilijöille. Alankotien pyöräkadun liittyminen Kuusitielle nähtiin haasteellisena. Suunnitteluun olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kommentoitiin, että baanaa tulee jatkaa Vantaan rajalta Tikkurilaan saakka. Alankotien ja Raidepolun pysäköintipaikat on tarpeen säilyttää erityisesti koska alueen asukasmäärä on kasvamassa ja erityisesti Suurmetsäntien siltaa pidettiin liian kapeana nykyisellään.
Teija Loponen
Edellinen artikkeliTapanilan Erä Karatesta aikuisten Vuoden Tähtiseura
Seuraava artikkeliTapanilaan uusia pyörätelineitä