Kevättä kohti

Huhtikuu on yleensä jo selvä kevätkuukausi. Tänä vuonna niin moni asia on toisin kuin ennen, näköjään myös kevään eteneminen.

Lunta on satanut yhä vielä huhtikuussakin, tosin onneksi se aika nopeasti sulaa pois. Samaten harvemmin on tähän aikaan enää isoja lumivalleja ollut pikkuteiden varrella ja paksuja jääkerroksia teillä ja pihamailla, nyt niitäkin on yhä.

Kevättä enteilevät silti pajunkissat, lumen keskeltä esiin tunkevat kukat sekä katujen varsille ilmestyneet kaupunkipyörät. Vantaanjoesta ovat jäät jo sulaneet, mutta yhä sen varren pelloilla näkyi viikonloppuna jokunen hiihtäjä. Sekin on varsin harvinaista huhtikuussa.

Sunnuntaina vietetään Palmusunnuntaita, joka on perinteinen virpomispäivä tenaville. Koronavuosina virpomiset ovat jääneet vähiin, virpomishaluiset lapset ovat lähinnä kierrelleet tuttujen ja sukulaisten luona, joilta on ennakkoon siihen kysytty suostumus. Tuota varmasti harrastetaan vielä tänäkin pääsiäisenä.

Viime viikonloppuna kaivettiin taas esiin lasten polkupyörät kellareista ja pieniä fillaristejä näkyi runsaasti hiekanpeittämillä jalkakäytävillä testaamassa, onko pyöräilytaito tallella. Samaten mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden määrät ovat talven jälkeen kasvaneet. Erilaisten kaksipyöräisillä kulkevien liikennevälineiden lisääntyessä on autoilijoiden muistettava olla entistä tarkempia liikenteessä.

Liikenneturva haluaa muistuttaa autoilijoita muistamaan sopiva tilannenopeus, huolellinen havainnointi ja riittävä turvaväli, jotta kaikki pääsisivät turvallisesti kulkemaan. Oman haasteensa liikenteeseen tuo aamuisin matalalta paistava aurinko, joka häikäisee kuljettajia. Silloin tilannenopeudella on entistä suurempi merkitys liikenneturvallisuuden takaamisessa. Se kannattaa huomioida etenkin koulujen lähistöllä.

Lauantaina juhlittava Mikael Agricola keksi sanat isänmaa, hallitus ja omatunto.

Näin keväällä juhlitaan suomen kielen päivää. Isänmaa, hallitus ja omatunto ovat sanoja, jotka keksi suomeen kieleen tuhansien muiden sanojen lailla lauantaina juhlittava Mikael Agricola. Häntä saamme kiittää suomen kirjakielen luomisesta ja Raamatun ohella useiden muidenkin kirjojen suomeksi kääntämisestä.

Suomalainen kirjallisuus on arvostettua maailmalla. Meillä koillisessakin asuu runsaasti kirjailijoita, joiden teoksia on käännetty useille kielille. On myös mukava bongata sellaisia kirjoja, joissa tapahtumapaikkana on jokin paikallisista kaupunginosistamme. Niitäkin kirjoja löytyy yllättävän paljon, etenkin dekkaririntamalta.

Edellinen artikkeliLukijan kuva: Pihlajistossa hengenvaarallisia katuja
Seuraava artikkeliTuuli laulaa puissa, lämpö tuntuu luissa – Runomatinea Tapulikaupungissa