Revontulentie 2-4:n rivitaloyhtiössä päätettiin hankkia jokaiseen asuntoon sammutuspeite ja pyytää vapaapalokunta opettamaan sen käyttöä. Siinä sivussa asukkaat kertoivat eri vaiheita taloyhtiöstään, joka tuli aikanaan kuuluisaksi oikeusprosessista, jonka asukkaat voittivat.
Suomen suurimpiin kuuluvassa rivitaloyhtiössä on 156 asuntoa ja 380 asukasta. Suutarilalaisyhtiön alkuaikoina väkiluku huiteli enimmillään yli 600:ssa ja lapsia riitti. Alkuperäisasukkaita vuonna 1979 valmistuneessa yhtiössä on edelleen paljon.
Yhtiön alkutaival on aivan oma lukunsa. Alussa asiat olivat kaikkea muuta kuin hyvin.
-Siihen ei riitä ilta kertomaan. Haastoimme aikanaan rakentaja Hartelan ja rakennuttaja Helsingin kaupungin oikeuteen rakennusvirheiden vuoksi. Taloissa ei ollut räystäitä, niin vesi meni yläpohjan kautta seinistä läpi asuntoihin. VTT kävi tutkimassa ja ilmoitti, että jos ei korjata, nämä menevät asumiskieltoon, kertoo Nurminen.
-Minun ensimmäinen työni talonmiehenä oli pumpata asunnoista pois vettä, kertoo pitkän uran tehnyt kiinteistönhoitaja Silvo Kaipanen.
Ei vikalista siihen loppunut. Hartela ja kaupunki kuitenkin kiistivät mokanneensa. Niiden mielestä hitas-kohdetta ei tarvinnut tehdä yhtä laadukkaasti kuin kovan rahan taloa.
-Hitaksessa voi olla edullisempia materiaaleja ja kalusteita, mutta ei siinäkään saa rakennusvirheitä tehdä, Nurminen painottaa.
Siitä riideltiin, oikeudessakin kolme vuotta. Lopulta asukkaat voittivat. Hartela ja kaupunki tuomittiin vuonna 1989 korvaamaan yhtiölle 12,5 miljoonaa markkaa ja suuret korot päälle.
Niillä rahoilla saatiin asunnot asuttavaan kuntoon ja viihtyisäksi.
Nyt yhtiön maine on hyvä, talo velaton ja rakennuksista pidetään huolta. Vastike on noin neljä euroa neliömetriltä. Isännöitsijän lisäksi on edelleen oma talonmies. Jos asuntoja tulee myyntiin, ne menevät heti, liiemmin ilmoittelematta.
Isolla, 5,5, hehtaarin vuokratontilla riittäisi rakennusmaata, mutta täydennysrakentaminen ei yhtiössä innosta.
-Yhtiön arvo on juuri siinä, että tämä on väljästi rakennettu. Ympärillä on luontoa ja hienot virkistysalueet. Lapset pääsevät kulkemaan pellon poikki alueen molempiin kouluihin, toteaa yhtiön hallituksen jäsen Markku Nurminen.
Asukkaitakin kannustetaan huolehtimaan kiinteistöistä. Siihen liittyy myös nämä sammutustreenit.
-Täällä on ollut joskus kaksi saunapaloa. Molemmissa löylyhuoneessa oli muovinarun päällä pyykit kuivumassa. Kummassakin saatiin palot rajattua saunaan, joten pienin vahingoin selvittiin, muistelee taloyhtiössä alusta asti asunut Olavi Virtanen.
-Kun otatte peitteen pois, niin ei sitten kurkata kattilaan, kun siinä voi naama vähän käristyä. Vasta taaempaa kurkkaatte. Jos palo käy liesituulettimen hormissa, niin soittakaa aina 112. Silloin pitää tarkistaa, että kyteekö jossain, opettaa Vanhan Käpylän VPK:n sammutusmies Marco Tähtinen kattilapalon sammutustekniikkaa.
Tähtinen laskeskelee, että keskimäärin joka päivä jossakin pääkaupunkiseudun asunnossa käy palomiehiä sammuttamassa ruokapaloja.
-Ihmiset unohtavat lieden tai hellan päälle, nukahtavat, sammuvat tai lähtevät käymään jossakin, hän kertoo tyypillisiä tilanteita.
Ja kun palo havaitaan, ei taito tai rohkeus välttämättä riitä sammuttamaan tai palo on jo niin paha, että sammutus vaatii ammattimiestä.
-Viime jouluna Suutarilan koulussa paloi piparkakut uunissa, eikä luokassa ollut aikuisia. Muut sanoivat minulle, että sinä hoidat. Otin patalaput käsiin ja vetäisin pellin uunista. Olin silloin 9-vuotias, juttelee yksi pelottomasti sammutusharjoituksia tehnyt tyttö.
Pirjo Pihlajamaa