Aivan tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, mutta Isonkarhunkujalla asuvien Eeva ja Georg Buhanistien tontilla asuu noin 300 000 italialaista. Ne ovat paiskineet koko kesän töitä ja alkavat pikku hiljaa valmistautua pitkälle talvilomalle.
– Italialaiset ovat luonteeltaan rauhallisia. Ei niitä juuri huomaa, ellei mene lähemmäs katsomaan, kertoo Georg Buhanist viittoillen takapihalleen katsomaan uusia naapureitaan.
Puolisentoista vuotta sitten hän sattui näkemään vaimonsa Eevan kanssa televisiosta ohjelman, joka kertoi mehiläistarhauksesta. He kuulivat, että Helsingissä on viisi vuotta aiemmin perustettu yhdistys Stadin tarhaajat ja Hunajafrendit.
– Yhdistys oli järjestämässä mehiläistarhauksesta kurssin, ja me innostuimme niin, että viime vuosi ja talvi meni kursilla, Georg kertoo.
Kun tietoa oli kertynyt, hankki pariskunta sipoolaiselta tarhaajalta kaksi mehiläispesää. Kun mehiläisiä alkoi syntyä lisää, kasvoi omakotitalon takapihalla olevien pesien määrä kuuteen. Toinen mokoma löytyy kesämökiltä.
– Olemme vasta aloittelijoita, mutta kyllä tämä on vienyt koko miehen ja naisen, pari myöntää nauraen.
Ennen kuin tarhat tulivat, kertoivat Buhanistit aikeistaan muille naapureille.
– Olimme kaikkien juttusilla ja kaikilla oli positiivinen asenne. Täällä asuu hyvin suvaitsevaista porukkaa. Eikä mehiläisistä ole ollut toistaiseksi mitään ongelmia. Eipä niitä juuri näekään kuin kaksi metriä ylöspäin ja sitten ne lähtevät liikkuen noin 2-3 kilometrin alueella.
Vanhemmilleen käymään tullut tytär Noora puistelee päätään ja kuvailee kylmät väreet selässään pesien hoitokokemuksistaan.
– Kerran posti toi kirjekuoren, joka surisi, hän irvistää.
Ötökkäkammo on lieventynyt, sillä italialaiset antavat ihmisten olla rauhassa.
Kurssilla on selvästi oltu valveilla, sillä Buhanistit puhuvat tarhauksesta kuin vanhat tekijät. Helsingissä pesiä voi löytyä yllättävistä paikoista kuten Mechelininkadulta tai hotelli Haaga-Perhosta. Yhdysvaltain entisen Suomen-suurlähettiläs Bruce J. Oreckinkin kerrotaan olevan innokas tarhaaja.
– Pesiä on myös New Yorkiin keskustassa. On todettu, ettei hunajassa ole saasteita, koska kun kukat kukkivat vain hetken, niin hiukkaset eivät ehdi kertyä niihin.
Mehiläistarhaus on tarkkaa puuhaa, jossa on pidettävä huolta puhtaudesta.
– Yhdessä pesässä voi olla 50 000 mehiläistä. Terveys ja hygienia pesissä ovat tärkeitä. Siksi pesäosastot ja kennot on pidettävä kunnossa. Pesät pitää hoitaa ja puhdistaa yhdeksän päivän välein, ettei tule sairauksia kuten varroapunkkia tai esikotelomätää.
Pesässä valmistuu hunajaa ja syntyy uusia mehiläisiä.
– Silloin on oltava tarkkana, kun tulee uusi kuningatar. Silloin on parveiluvaara. Jos kuningatarta ei ehdi siirtää, voi vanha kuningatar ottaa puolet pesän mehiläisistä matkaansa ja lähteä etsimään uutta pesäpaikkaa.
Buhanisteille oli käydä niin tarhauksen alkumetreillä. Pihan puun vieressä alkoi pörrätä mustanpuhuva pallo.
– Otettiin letku ja ruutattiin vettä päälle, niin ne palasivat pesään, kun luulivat sateen yllättäneen. Kostea keli estää lentämisen, siksi viime vuonna muuten oli huono hunajavuosi.
Buhanistit pystyttivät nopeasti uuden pesän, jonne vanha kuningatar sai siirtyä.
– Kuningattaren tunnistaa siitä, että sen alavartalo on isompi, sillä on pienet siivet, eikä se normaalisti lennä – paitsi kun se syntyy, niin se lähtee häälennolle. Kuningatar elää 3-5 vuotta.
Kaikki työläiset ovat naaraita. Pesässä hengailee myös uroksia, lisääntymiseen tarvittavia kuhnureita, joita ei ole kovin paljon, ehkä 50-100 per pesä. Kesän aikana ehtii pesässä vaihtua kaksi sukupolvea, joista vanha kuolee ja uusin jää talvehtimaan.
Pesässä on tarkka hierarkia, ja työläisnaisen elämä on yhtä uraputkea.
– Ensi työläinen on ala-arvoinen, ja kunnostaa kennoja ja syöttää toukkia. Sitten se saa ylennyksen ja alkaa siivota. Sitten se saa tulla oven suulle ottamaan vastaan kukista mettä tuovia lentomehiläisiä. Se vie mettä kennoille, jossa mesi muuttuu hunajaksi. Seuraavassa vaiheessa se pääsee lentämään ja pölläyttämään siipiä löyhäyttämällä ilmavirtaa pesään. Isompana siitä tulee pesää vartioiva sotilas ja lopuksi lentomehiläinen. Se lentää elämänsä aikana 800 kilometriä ja siihen se elämä sitten päättyy.
Pirjo Pihlajamaa
