Paljon mielenkiintoista ohjelmaa ja toimintaa mukanaan tuova Lähiöfest toteutuu tulevana lauantaina kolmessa Koillisen kaupunginosassa, Jakomäessä, Malmilla ja Siltamäessä. Lähiöfestin nimi kuitenkin kalskahtaa vähän pahalta joidenkin korvissa. Lähiöt kun ovat esimerkiksi Wikipedian mukaan kiinteästä kaupunkirakenteesta erilleen rakennettuja asuntoalueita, jotka ovat riippuvaisia varsinaisesta kaupungista ja sen työpaikoista, palveluista ja joukkoliikenteestä. Tutkimuksissa lähiöitä on määritelty niiden syntyhistorian kautta: lähiöitä ovat kerrostalovaltaiset asuinalueet, joita on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen Suomeen tuodun lähiöperiaatteen sovelluksina ja niiden rakennuskanta koostuu tyypillisesti elementtikerrostaloista.
Nuo määritelmät eivät heti tuo mieleen Siltamäkeä ja Malmia, joissa asutusta on ollut jo vuosisadat ja Malmilla on työpaikkojakin ollut runsaasti tarjolla. Malmilla on ollut jopa useita tehtaita, joissa kantakaupungistakin on töissä käyty. Jakomäestä ei Malmin ja Siltamäen lailla vanhoja kartanoita löydy, mutta myös siellä on selkeästi vanhempaa rakennuskantaa. Olipa kaupunginosa sitten kerrostalovaltainen tai osin omakotitaloista muodostuva, ei rakennusmassa tai aikakausi tee siitä toista huonompaa tai parempaa. Asukkailla ja heidän yhteen hiileen puhaltamisellaan on siinä asiassa suurempi merkitys. Asukastoimintaan panostetaan nyt muun muassa Siltamäessä TaloTsemppareiden avulla.
Asukaslähtöisestä toiminnasta mainio esimerkki on Tapanila. Siellä asukkaat pitävät yhdessä huolta itse omistamastaan Merirosvopuistosta ja samaten siellä herättiin kehittelemään käytöstä poistetusta koulusta yhteisöjen ja yksinyrittäjien yhteistä toiminta- ja työtilaa. Helsingin uusi kaupunkistrategia lupaa joustavampia käytäntöjä ja nopeampaa päätöksentekoa. Toteutuessaan ne antaisivat esikaupunkien asukkaille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuinalueeseensa. Asukkaat kun ovat parhaat asiantuntijat ainakin lähiympäristön viihtyisyyden suhteen.
Päätoimittaja Teija Loponen
