Jarno Turunen ei ollut ennestään perehtynyt metsiin, eikä valmistautunut metsävisaan.
Kuva Teija Loponen
Viikinmäessä asuva Jarno Turunen oli yksi niistä 50 oppilaasta, jotka pääsivät 325 koulussa järjestetyn Metsävisan finaaliin.
Loppukilpailuun kutsuttiin 50 koulunsa parasta Metsävisa-voittajaa eri puolilta Suomea. He pääsivät finaaliin peräti 20 000:n osallistuneen oppilaan joukosta, joten jo finaaliin pääsy oli huippusuoritus.
-Itse ajattelin, että voisin olla oman luokkani paras, mutta ei tullut mieleenkään, että olisin koko koulumme paras Metsävisassa, kertoo Maunulan yhteiskoulua käyvä Jarno Turunen.
Metsävisassa finalistit tekivät itsekin mittauksia. Kuva Vilma Issakainen / SMY
Finaali järjestettiin Juupajoella Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla. Kaksipäiväinen tapahtuma toimi opintomatkana sekä Jarnolle että hänen opettajalleen, sillä ohjelmassa oli tutustumista Hyytiälässä tehtävään metsän-, ilmaston- ja suontutkimukseen.
-Siellä nähtiin ja kuultiin paljon kaikenlaista. Sanoisin, että kokonaisuus oli parasta, ohjelma oli tosi monipuolinen. Ja etenkin ne mittalaitteet, joilla tutkitaan ilmakehää olivat kiinnostavia, Jarno Turunen summaa.
Finaalipäivien aikana osallistujat pääsivät kurkistamaan huippututkimuksen ytimeen ja siihen, miten suomalainen metsä auttaa ymmärtämään koko maapallon ilmastoa. Metsäaseman lähimetsään rakennetun SMEAR II -aseman ansiosta Hyytiälän metsiä sanotaan maailman mitatuimmiksi metsiksi.
Modernit mittalaitteet keräävät maaekosysteemin ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta koskevaa dataa suoraan luonnosta. Asemalla seurataan hiilen, veden ja typen kiertoja ja tehdään jatkuvaa mittausta aineiden ja energian virroista, varastoista ja pitoisuuksista. Esimerkiksi kasvihuonekaasuja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, ilmansaasteita ja aerosoleja mitataan niin koko ekosysteemin, puuston kuin yksittäisten puunoksien tasolla. Lisäksi nuoret ja opettajat pääsivät perehtymään suoekosysteemiin ja harjumetsään Helsingin yliopiston tutkijoiden johdolla.
Finaalitapahtuman aluksi järjestettiin maastokisa, jonka varrella finalistit vastasivat metsäaiheisiin kilpailukysymyksiin.
-Minä harrastan lintubongausta, mutta osui vain yksi lintukysymys. Lisäksi tutkittiin muun muassa sammaleita ja piti tunnistaa sarvia ja riistaeläimiä. Enimmäkseen oli tietysti puihin liittyviä kysymyksiä. Rasteilla käytiin pienissä ryhmissä ja jokainen vastasi kännyllä kysymyksiin, Jarno kertoilee.
Jarno suosittelee kaikille Metsävisaan osallistumista, koska siinä oppii uutta ja itse finaali on varsin mielenkiintoinen ja monipuolinen. Ja uusia kavereitakin siellä saa. Hän sijoittui finaalissa jaetulle viidennelle sijalle.
Metsävisa on osa metsäalan järjestämää pitkäjänteistä kouluyhteistyötä. Pääjärjestäjät ovat Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry ja Suomen Metsäyhdistys. Suomen Metsäsäätiö on päärahoittaja. Tapahtumaa rahoittaa ja järjestää laaja joukko metsäalan toimijoita ja myös metsäalan yrityksiä.
