Isäni kuvanveistäjä Gunnar Uotila (1913-1997) osti tontin ja talon Puistolasta Harjutien (nyk. Karrintie) korkeimman mäen harjalta vuonna 1938. Hän muutti paikalle heti häiden jälkeen yhdessä vaimonsa Allin (o.s. Joutsila, ent. Johansson) kanssa.
Pian seurasivat sotavuodet, jolloin Gunnar oli rintamalla Karjalan Kannaksella ja Alli asui Puistolassa kahden poikansa Timon Ja Ilkan kanssa. Sodan jälkeen syntyivät kolmas poika Pekka ja tytär Laura. Kävin Puistolan Kansakoulua 1940-luvun lopulla. Muistan, että oppilaissa oli alkuvuosina Ruotsista palanneita sotalapsia, jotka joutuivat opiskelemaan uudelleen suomen kieltä. Luokallamme oli myös jonkin aikaa meitä muita muutamaa vuotta vanhempi romanityttö, joka asui hiekkakuopilla leirissä.
Kansakoulussa minun ”parinani” samassa pulpetissa istui Outi Leskinen, jolla sattui sittemmin olemaan erikoisia liittymiä minun elämääni. Hänen äitinsä Elma Leskinen oli minun äidinkielen opettajani Ressussa. Ja kaiken lisäksi kävin Helsingin yliopistolla hänen isänsä Eino Leskisen kursseilla. Leskiset asuivat Heikinlaakson suunnalla.
Minun parhaita kavereitani kouluajoista alkaen oli sittemmin Puistola-aktivistina tunnettu Matti Mannila (1938-2017). Hänen isänsä ja minun isäni äiti olivat kotoisin Rengon kunnasta, joka on nykyään osa Hämeenlinnaa. Minä ja Matti olimme siis pikkuserkkuja. Tapasimme päivittäin Puistolan koululla. Usein tapasimme myös Matin serkkua Pertti Aaltoa.
Oppikoulua kävimme sitten molemmat Helsingin Lyseossa eli Ressussa. Koulumatkan teimme junalla. Junamatkalla tapasimme usein Reino Helismaan pojan Arton, joka kävi Oulunkylän yhteiskoulua.
Jos matkustimme keskustaan bussilla, tapasimme usein Juhani Raiskisen, pianistin ja kapellimestarin, josta tuli Kansallisoopperan johtaja. Ressussa minun luokallani olivat puistolalaiset Kari ja Kunto Ola, joiden kanssa matkustin, milloin satuin kulkemaan bussilla. Siellä bussissa tapasi silloin tällöin puistolalaisen julkkiksen Reino Helismaan.
Minun veljeni Ilkka ja Pekka kävivät Puistolan Kansakoulun jälkeen myös Ressua. Laura-sisko sen sijaan opiskeli Koillis-Helsingin lukiossa Tapanilassa.
Koulun lukukaudet poikkesivat melkoisesti nykyisistä. Suomessa siirryttiin 1960-luvun lopulla 5-päiväiseen työviikkoon. Minun kouluaikoinani myös lauantai oli koulupäivä.
Kesäloma kesti kolme kuukautta eli kesä-, heinä- ja elokuun. Kun käyn läpi vuoden 1954 päiväkirjaa, en löydä mitään syyslomaa. Maanantai 11.10. oli kyllä vapaata, koska normaalisti vapaa Aleksis Kiven päivä sattui osumaan sunnuntaille.