Etusivu Uutiset Uutiset Pihlajamäki

VVO Kodit Oy aikoo ostaa Meripihkatie 1:ssä olevan Pihlajamäen liiketalo Oy:n koko osakekannan. Kauppa vahvistuu, jos tontille tekeillä oleva asemakaavamuutos saa lainvoiman. Kaava sallii ostoskeskuksen 1970-luvulla tehdyn puolen purkamisen uuden liike- ja asuinkiinteistön tieltä.

VVO Kodit Oy on tekemässä jokaisen osakkeenomistajan kanssa esisopimuksen osakekaupoista. Liiketaloyhtiössä on kaikkiaan yksitoista liikehuoneistoa ja kahdeksan varastotilaa, joista tulee yhteenlaskettuja neliöitä noin 2 255.

Meripihkatiestä on vireillä olevassa asemakaavamuutostyössä tulossa merkittävä kiinteistöhanke, jossa kaupungin omistama rakentamaton alue liitetään kaupan kohteena olevaan tonttiin. Näin muodostuvalle liki 0.9 hehtaarin tontille voi kaavan vahvistuttua rakentaa tuhannen kerrosneliömetrin kokoisen liiketilan lisäksi 9 200 kerrosneliömetriä omistus- ja vuokra-asuntoja.

VVO Kodit Oy vastaa ostoskeskuksen purkamisesta ja kaikista siihen liittyvistä selvityksistä ja luvista ja osakekaupan varainsiirtoverosta.

Ennen kuin VVO lyö rahaa pöytään tekee Pihlajamäen liiketalo Oy tai perustettava uusi yhtiö Helsingin kaupungin kanssa esisopimuksen keskinäisistä alueluovutuksista ja yhdyskuntarakentamiskustannusten jaosta. Kaupunki antaa yhtiölle vajaan puolen hehtaarin verran maata ja yhtiö antaa kaupungille 196 m²:n katualueen. Yhtiö maksaa kaupungille näistä aluejärjestelyistä rapiat kolme miljoonaa euroa ja osallistuu yhdyskuntarakentamiseen 160 000 eurolla.

Esisopimuksen mukaan VVO Kodit ostaa lopuksi osakkeenomistajilta Pihlajamäen liiketalon koko osakekannan. Sen yhteenlaskettu kauppasumma on 5,8 miljoonaa euroa. Summasta on vähennetty kaupungille aluejärjestelyin maksettava noin kolme miljoonaa euroa ja 160 000 euron maankäyttökorvaus.

Osakkaat sitoutuvat siihen, että tilat ovat tyhjät tai irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta päätti torstaina, että kiinteistövirasto saa tehdä esisopimuksen, jossa kaupungin liiketalosta omistamat osakkeet voi myydä VVO:lle 608 415 eurolla.

Kaupunki omistaa Pihlajamäen liiketalo Oy:stä liki neljänneksen. Kaupungin osakkeita on 882 ja ne oikeuttavat 591 neliömetrin liiketilaan.

Pirjo Pihlajamaa

Pihlajamäen ja Pihlajiston alueen laajennettu oppilaaksiottoalue aiotaan jakaa kahteen osaan. Jako koskee Pihlajamäen ala-asteen koulua ja Pihlajiston ala-asteen koulua, joille tulee suunnitelman mukaan omat oppilaaksiottoalueet jo tammikuusta 2017 alkaen.

Oppilaaksiottoalueen raja lähtee Lahdenväylältä Vierinkivenpolun kohdalta pohjoiseen Pihlajamäentien yli siten, että Vierinkivenpolun ja Johtokiventien parittomat numerot kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen.

Raja jatkuu Pihlajamäentien yli Meripihkatietä pitkin siten, että parilliset katuosoitteet kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Raja kulkee kohti etelää Graniittitie 7. saakka siten, että parittomat katuosoitteet kuuluvat Pihlajamäen ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Tästä raja kääntyy pohjoiseen Kiilletie 5:een saakka siten, että parittomat katuosoitteet kuuluvat Pihlajamäen ala-asteeseen. Kiilletien päästä raja kääntyy etelään puistoa pitkin kohti Pihlajalaaksoa siten, että Pyynikintie ja Pyynikkipolku kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen.

Molemmissa kouluissa oppilaaksiottoalueen jakamista on kannatettu. Lisäksi asukkailla on ollut mahdollisuus kommentoida asiaa kerrokantasi.fi –palvelussa 8.8.–26.8.2016. Kommentteja tuli viisi, joista neljä koski kysyttyä asiaa.

Kerrokantasi.fi -palvelun ja puhelimitse annetun asukaspalautteen perusteella oppilaaksiottoalueen rajaa on muutettu siten, että se ei kulje taloyhtiöiden tonttien läpi.

Kouluille tuli yhtenäinen oppilaaksiottoalue elokuussa 2011. Silloinen lautakuntajaos perusteli muutosta sillä, että alueen oppilasvirrat saadaan jaettua tasaisemmin kouluihin ja turvattua samansuuruiset oppilasryhmät alkaville luokille.

Käytäntö on osoittanut, että kotien näkökulmasta katsoen ei yhtenäinen oppilaaksiottoalue ole tuonut merkittävää parannusta. Lähikoulu riippuu koulutulokkaiden määrästä, asuinosoitteista ja koulujen enimmäisoppilasmääristä. Koska tiedot muuttuvat vuosittain, voi samankin talon lapsilla olla eri vuosina eri lähikoulu. Huoltajat ovat olleet tilanteeseen tyytymättömiä. Myös lasten näkökulmasta tilanne on hankala, kun he eivät tiedä, mihin kouluun he tulevat menemään.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on käsitellyt oppilaaksiottoalueen muutosta eilisessä kokouksessaan.

 

Kerro kantasi –kommentteja

Ihan hyviltä rajavedoilta vaikuttaa muuten, mutta ei mielestäni ole järkevää tehdä aluerajaa siten, että osa kerrostalosta kuuluu eri alueeseen kuin toinen. Varsinkin siten, että ikään kuin kaksi rappua kuuluu toiseen alueeseen kuin koko muu kerrostalo.

Anonyymi

 

En ymmärrä miksi yläkouluun pitää mennä ”huikkaan” eli Helsingin uuteen Yhteiskouluun, kun esim. Viikinmäestä länsipuolelta Henrik Lättiläisen kadulta on lyhyempi matka sekä Viikin norssiin että Arabian pruskouluun. Tämä ei nyt koske alakoulua, mutta otan kantaa tähän kuitenkin. Alakoulujen suhteen yhdyn edelliseen mielipiteeseen siitä että esim. talvisin ei pystytä kulkemaan ns. linnuntietä vaan joidenkin lasten tulee kulkea bussilla. Se ei ehkä ole alakoululaiselle järkevää.

Lähikoulu pitää olla lähin koulu

 

Eikö olisi yksinkertaisempaa että oppilaaksiottoalueen raja kulkisi samoin kuin alueiden rajat? Latokivenkaaren ja Vuolukiventien asunnot ovat myös lähellä Pihlajiston koulua, voi olla että näissä asuvat kokisivat tällaisen rajanteon syrjivänä. Helpointa silloin olisi muodostaa alueet, jotka noudattavat alueiden luonnollista rajaa? Sillä erolla, että Viikinportin voisi jättää Pihlajiston alueeseen ollen selvästi turvallisempi koulumatka näissä asunnoissa asuville lapsille. Tuolla reitillä ei tarvitse ylittää yhtäkään suojatietä kun kulkee 550:n väylää ja sieltä oikealle kääntyvän metsän läpi pääsee suoraan koulun lähelle ja sieltä on Pihlajistontien alikulku.

Anonyymi

 

Pihlajanmäen koillisnurkasta (mm. Liusketie, Marmoripolku, Hiekkakiventie, Liuskepolku, Liuskekuja, Gneissipolku) on huomattavasti paremmat yhteydet Pihlajiston ala-asteelle kuin Pihlajamäen ala-asteelle. Jälkimmäiseen pitää tehdä vaihto julkisilla kuljettaessa tai kulkea varsinkin syksyllä synkähkön Aarnikanmäen metsäpolun kautta. Eli tarkastelkaa myös kulkuyhteyksiä – ei vain etäisyyttä linnutietä pitkin.

Faija Pihlajanmäestä

 

Pirjo Pihlajamaa

Pihlajamäen nuorisopuistossa järjestetään tänä kesänä enemmän toimintaa kuin koskaan.

Parkouraaja hyppelee ketterästi esteiden yli ja skeittarit kiitävät rampilta toiselle koko puistossa raikaavan musiikin tahdissa. Keinuissa kiikkuu kaiken ikäisiä vauvasta vaariin ja kahvilasta kuuluu iloinen puheensorina.

Pihlajamäen nuorisopuisto on täynnä vauhtia, naurua ja hauskanpitoa.

-Toimintaa on aivan laidasta laitaan, kertovat nuorisotyöntekijät Iris Kauppinen sekä Jeli Videnoja-Tamang.

-On futista, katutaidetta, musafestaria, kirpputoria ja lainattavia ulkopelejä. Tänä vuonna toimintaa on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Helsingin kaupunki järjestää ympäri kaupunkia erilaisia tapahtumia, leirejä ja kursseja nuorille esimerkiksi puistoissa ja nuorisotaloilla. Nuorisoaisainkeskus on tukenut tänä vuonna helsinkiläisten järjestöjen loma-aikojen leirejä 627 000 eurolla ja erilaisia leirejä järjestetäänkin 415. Myös Pihlajamäen toiminta on kaupungin järjestämää.

Pihlajamäen nuorisopuistossa on järjestetty kesätoimintaa vuodesta 2009. Tänä vuonna toiminta jatkuu mahdollisesti myös syksyllä.

Maanantaisin ja keskiviikkoisin pelataan jalkapalloa, tiistaisin ja torstaisin pääsee kokeilemaan parkouria, maanantaina ja perjantaina tehdään katutaidetta ja torstaina askarrellaan. Joka päivä on myös mahdollista pelata konsolipelejä ja pingistä, lueskella ja pelailla lautapelejä sisätiloissa. Ohjelman löytää Pihlajamäen nuorisopuiston Facebookista, Instagramista tai Snapchatista.

Puisto on mukava oleskelupaikka, sieltä löytyy kaikki tarvittava, kuten toimivat sisätilat, hyvin huokea kahvila, skeittipuisto, liikuntapuisto sekä tärkein, kaverit.

Samaa mieltä on myös Hannes Himmonen:

-Parasta kesässä on olla täällä skuuttaamassa.

Aino Heikka

Ystävän risti –konserttien keskeisenä pohjana on tarina Ilkka Vainion ja Kari Tapion ystävyydestä. Tähän ystävyyteen pohjautuvat Vainion laulut ovat Pihlajamäen Lions clubin tämänvuotisen pääsiäiskonsertin aiheena.

Ystävän Risti -illat lähtivät käyntiin muutaman asiasta innostuneen papin aloitteesta. He olivat lukeneet Ilkka Vainion runokirjan ”Siivet musteessa” ja toivoivat kirkkokonsertteja Vainion lauluista.
Ensimmäiset konsertit pidettiin Mäntsälän seurakunnassa 2012 ja Kuopion Kirkkopäivillä kesällä 2013.

Näissä konserteissa tunnetut artistit esittivät Ilkka Vainion lauluja, ja hän itse kertoi esitysten välissä elämästään ja laulujensa tarinoista. Konserteista tuli suuri menestys, ja ne toivat kirkkoihin myös sellaisia kuulijoita, jotka eivät yleensä kirkossa käy.
–Ystävän Risti on elämänmakuinen konsertti, johon on helppo tulla. Lauluista ja kertomuksistani voi saada valoa ja iloa arkeen. Kerron mitä minulle ja ystävilleni on tapahtunut, huumoria unohtamatta, Ilkka Vainio kertoo.

– Olemme olleet otettuja, kun monet ovat käyneet useissa konserteissamme ja seuranneet meitä ympäri Suomea. Jokainen konsertti on erilainen, kahta samanlaista ei ole, hän muistuttaa.
Ilkan laulujen ja tarinoiden matkakumppanina Pihlajamäessä palmusunnuntaina on Jani Jalkanen, Kulkuriveli Jami & Hänen Orkesterinsa. He kaikki yhdessä takaavat, että edessä on tasokas ja lämmin konsertti-ilta.

Ilkka Vainion ja Kari Tapion ystävyyteen pohjautuu myös konsertin tunnuslaulu Ystävän risti.

Teija Loponen

Ystävän Risti –konsertti 20.3. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Tuotto alueen nuorisotyön tukemiseen.  Liput 18 e, ennakkoon kirkolta, Pihlajamäen kukkakaupasta ja tuntia ennen konserttia ovelta. Käteismaksu. Järj. Pihlajamäen Lions Club ja Malmin srk.

Helsinkiin on hankittu neljä uutta katutaidekonttia katutaide- ja graffitimaalareiden käyttöön. Kontit ovat parhaillaan koekäytössä Pihlajamäen skeittipuistossa ja ne ovat siellä vapaasti kaikkien maalattavissa.

Katutaidekontit ovat huhtikuuhun saakka Pihlajamäen Jengipolulla ja sen jälkeen ne siirretään uusiin kohteisiin.
Konttien toivotuista sijainnista on käynnistetty kaikille avoin kartta- ja lomakekysely. Karttakysely on avoinna 31.1.2016 asti osoitteessa: http://kerrokartalla.hel.fi ja sinne voi paikkatoiveet merkitä.

Tällä hetkellä Helsingistä löytyy 11 maalauspaikkaa sekä katutaidevaunu- ja auto. Kontit tulevat uutena toimintamuotona pysyvien maalauspaikkojen rinnalle. Niitä voidaan jatkuvasti siirrellä uusiin kohteisiin toiveiden mukaisesti.

Kontit ovat tarkoitettu lähiöihin ja esikaupunkialueille, sillä keskustaan on suunnitteilla useita projektiluonteisia maalaustapahtumia.
Jos jossain kohteessa kontin käyttöaste nousee korkeaksi, voi kaupunki suunnitella jatkossa kiinteän maalauspaikan toteuttamista kontin tilalle.
Yksittäinen kontti on kooltaan 6 metriä kertaa 2 metriä, ja se on levytetty maalarien toiveesta teräslevyillä tasaiseksi.

Arviointi konttien sijoittelusta tehdään kaupunkilaisten ehdotuksen pohjalta, yhteistyössä maalareiden, nuorisoasiainkeskuksen ja rakennusviraston kanssa.
Konttien sijoittelussa joudutaan ottamaan huomioon muun muassa sijainti suhteessa ympäristöön, naapurusto, luvat, siirtokustannukset, käyttöaste, sosiaaliset vaikutukset, valaistus, maapohja, jätehuolto, julkiset liikenneyhteydet ja parkkipaikat.

Kontit siirtyvät Pihlajamäestä uusiin paikkoihin huhti-toukokuun aikana. Kun kontit ovat paikoillaan, ne ovat käytössä kaikille kaupunkilaisille ympäri vuorokauden. Kontin yhteydessä on aina myös aerosolikeräysastia.

Karttakysely konttien paikoista julkaistaan jatkossa vuosittain nuorten vaikuttamistapahtuma RuutiExpon aikaan marraskuussa, koska nuorilta tulee jatkuvasti aloitteita uusista maalauspaikoista.

Katutaidekontit on hankkinut Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Lähiörahaston avustuksella.

Teija Loponen

suutarila

Helsinki on osoittamassa muun muassa Pihlajamäestä, Siltamäestä ja Suutarilasta uusia tontteja rakentamiseen.

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle tonttivarauksia noin 3800 asunnon rakentamista varten. Se tietäisi asuntoja noin 8 000 asukkaalle.
Tontit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, muun muassa Suutarilassa.

Tonteista noin 1 500 asuntoa vastaava määrä esitetään varattavaksi yksityisille rakennusalan toimijoille ja noin 1 050 asuntoa Asuntotuotantotoimistolle. Noin 1 250 asuntoa vastaava määrä esitetään luovutettavaksi erillisillä kilpailuilla.
Valtaosa, eli noin 80 prosenttia tonteista on kerrostalotontteja.

Käsittelyssä olevien tontinvarausten jälkeen kaupungilla on varattuna tontteja yhteensä lähes 20 500 asunnon rakentamista varten,  mikä varauskanta mahdollistaisi yli viiden vuoden tuotantotavoitteiden mukaisen asuntotuotannon ja asuntoja yli 40 000 asukkaalle.

Kumppanuuskaavoituksella toteutettavia tontteja esitetään varattavaksi muun muassa Pihlajamäestä. Kumppanuuskaavoituksella pyritään löytämään toimijoita sekä korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja alueen tulevan asemakaavoituksen pohjaksi.
Valtion tukemaan opiskelija- ja nuorisoasumiseen esitetään varattavaksi noin 450 asunnon tuotantoa vastaava määrä, jolloin kaupungilla olisi varattuna tontteja opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoon noin 900 asunnon rakentamista varten. Kumppanuuskaavoituksen tarkentuessa voi opiskelija- ja nuorisoasuntotuotannon kokonaismäärä nousta huomattavasti suuremmaksikin.

Erilliseen ryhmärakennuttamishakuun esitetään varattavaksi viisi tonttia Siltamäestä sekä yksi tontti Laajasalosta.
Sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon esitetään varattavaksi tontteja ainoastaan Kontulan ja Pihlajamäen alueilta.

Rakennusalan kilpailun edistämiseksi ja uusien rakennusalan toimijoiden saamiseksi tontinvarauksia esitetään nyt uusille rakennusalan toimijoille Kruunuvuorenrannasta, Jätkäsaaresta, Mellunkylästä ja Siltamäestä.
Varausesityksen jälkeen varauskannasta noin 22 % olisi varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 36 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 42 % sääntelemättömään asuntotuotantoon.
Helsingin kaupunki pyrkii luovuttamaan vuosittain tontteja 3 600 asunnon rakentamiseen. Kokonaistavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain 5 500 asuntoa.

Teija Loponen

Heinäkuussa alkaa Lucina Hagmanin kujalla syyskuulle 2016 kestävä Pihlajamäen ala-asteen täysremontti, jonka hankesuunnitelma hyväksyttiin pari vuotta sitten. Urakan tekee Lapin Teollisuusrakennus Oy. Yhtiö veloittaa työstään yhteensä 6 650 000 miljoonaa euroa.

Urakkaan kuuluu muun muassa kiinteistön koko talotekniikan ja sisäpintojen uusiminen sekä katon korjaus. Asemakaavalla suojellussa koulussa on kärsitty pitkään sisäilmaongelmista. Ulkoseinien välissä on paikoin mikrobikasvustoa.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuspäälliköllä on lupa ostaa lisätöitä kaupungin piikkiin. Myös kiinteiden kalusteiden hankinnasta vastaa tilakeskus. Kalusteiden ostoon ja vanhojen korjaukseen on varattu 489 500 euroa.

Kaupunginhallituksen pari vuotta siten hyväksymän hankesuunnitelman mukaan urakan suunnittelu-, hankinta- ja rakentamiskulut tulevat olemaan 10 645 000 euroa. Hankesuunnitelmassa ei ole mukana koulun pihalle rakennettavan väistötilan kustannusta. Viipaleparakkeihin kuluu kaikkiaan 738 000 euroa.

Kohteesta kilpaili kuusi urakoitsijaa ja halvin vei voiton. Kallein tarjous oli yli 8,4 miljoonaa euroa. Summista puuttuu arvonlisävero.

PP

Pihlajamäen nuorisotalon keittiössä käy melkoinen tohina keskiviikkoisin. Silloin talon nuorimpiin ja vanhimpiin käyttäjiin kuuluvat kohtaavat kokkikerhon merkeissä.

-Kännykät jätetään keittiön ulkopuolelle ja ihan ensimmäiseksi pestään kädet, opastaa Anneli Rautionmaa paikalle saapuvia kokkikerholaisia.
Seuraavaksi laitetaan ylle essut ja hiusten suojaksi kokinpäähineet. Tällä kertaa on listalla pizza ja pirtelö, joka tosin vaihtuikin hedelmäsalaatiksi.
Joona, 5 v., tuumii, että nyt hän osaisi tehdä makaronilaatikkoa kotonakin. Lihapullia ja perunamuusia nuori kokinalku haluaisi myös oppia tekemään. Kurkkua siivuttaessa osa paloista pujahtaa suoraan suuhun, mutta salaatinlehdet eivät hänelle maistu. Jälkiruoista suurinta herkkua on suklaakakku.

-On tosi kiva päästä itse tekemään, tuumi Joona ja ilahtuu kuullessaan, että saa levittää pizzan päälle vielä toisenkin pussillisen juustoraastetta.
10-vuotias Elle oppisi mielellään tekemään kevätkääryleitä, mutta ne eivät nyt kuulu listalle.
-Pizza on hyvää, mutta tonnikalasta en oikein pidä. Minä voin kuoria ja silputa sipuleita ilman, että silmät alkavat vuotaa, Elle kertoo. Häntä vähän ihmetyttää se, että on ainoa tyttö kokkikurssilla.

-Idea tästä kokkikerhosta lähti täältä nuorisotalolta. Heiltä on kuulemma kovasti toivottu kokkikerhoa ja he sitten kysyivät, josko meiltä löytyisi siihen innokkaita vetäjiä pientä korvausta vastaan, kertoo Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläisten puheenjohtaja Marja-Liisa Suuronen.

Viiden kokki-iltapäivän vetäjinä toimivat yhdistyksen vapaaehtoiset eläkeläiset vuorotellen. Nuorisotalon ohjaajat hoitavat tarvittavat ruoka-aineet valmiiksi jääkaappiin.
-Ensimmäisellä kerralla tehtiin lihamakaronilaatikkoa ja porkkanaraastetta. Seuraavaksi oli vuorossa siskonmakkarakeitto ja hedelmäsalaatti. Ensi kerralla tehdään sitten todella kovasti toivottuja lihapullia ja perunamuusia. Perunoiden keitto ei tätä ennen onnistunut, kun hella oli rikki. Nyt on upouusi hieno hella, kiittelee Suuronen.

Eläkeläisyhdistyksen kokkikerhoon ilmoittautui oitis viisi poikaa ja yksi tyttö. Sen enempää ei kerralla keittiöön mahdukaan kokkaajia. Kokkikerho kokoontuu viisi kertaa ja siitä perittiin vitosen kurssimaksu. Viidellä eurolla saa siis viisi kertaa opetella ruoanlaittoa ja syödä aikaansaannokset. Ja hyvää oli!

Teija Loponen

Pihlajamäessä kehätien varrella asuvat kärsivät liikennemelusta, jota liian matalat ja riittämättömät meluaidat eivät kykene hillitsemään.

-Pihlajamäen meluaidat Kehä I:n varrella ovat vanhanaikaiset, liian matalat, kunnoltaan huonot, eivätkä ne täytä EU:n, eivätkä kansallisten viranomaisten vaatimuksia, todetaan Pihlajamäki-seuran tammikuussa Liikennevirastolle lähettämässä kirjeessä.
Seura vaatikin yhden maan vilkkaimmin liikennöidyn kadun eli Kehä I:n meluaitojen modernisointia pikaisesti nykysäännöksiä vastaavaksi.

-Saimme sieltä vastauksen, että seuraava melukartoitus tehdään vuonna 2017 ja toimintasuunnitelma 2018. Niissä otetaan huomioon aiemmin tehdyt suunnitelmat ja tarvittaessa tarkennetaan niitä. Liikennevirastosta myös sanottiin, että EU ei pakota ainakaan vielä toteuttamaan viiden vuoden välein tehtävää melukartoitusta, joka kuitenkin pitää tehdä, harmittelee Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja Ulla Artte.
Melusaaste on kuitenkin niin suuri häiriötekijä Pihlajamäessä, että Artte aikoo vielä olla yhteydessä Liikennevirastoon.

-Kehä I:n melusaasteet ovat Pihlajamäen kohdalla tutkimusten mukaan erittäin korkealla tasolla häiriten asukkaiden elämää ja muodostaen myös terveysriskin. Melusaasteen lisäksi asukkaita häiritsevät liikenteen päästöt. Aiomme tehdä voitavamme, jotta asialle tapahtuisi jotain, pihlajamäkeläisten edunvalvoja toteaa.

Teija Loponen

AARNIKANMAKI_PIKSELIKARTTA_KUVA_YLEISKAAVAN LUONNOSKARTAN OSA

Punaisella ympyröity alue on rakentamiseen osoitettua Aarnikanmäkeä.  KUVA KSV

Pihlajamäki-seurassa on havahduttu tutkimaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatoimistossa tehtyä karttaluonnosta suurennuslasin kanssa. Pikselimerestä on löytynyt yllätyksiä.

– Kartassa meille tärkeä Aarnikanmäki ja sen pohjoispuolella kasvava lehtometsä on laitettu rakentamisalueeksi aina hiidenkirnuilta kehätielle asti, ihmettelee seuran puheenjohtaja Ulla Artte.

Seurassa on tehty kiireen vilkkaa kaavaluonnoksesta lausunto, jossa vaaditaan merkinnän kumoamista.

– Alue on sekä luonto- että historiallisilta arvoiltaan poikkeuksellisen arvokas. Lisäksi se on erittäin tärkeä paikallinen virkistys- ja viherreitti, Artte summaa.

Ihmetystä herättää se, että suurin osa yleiskaavaluonnokseen napatusta alueesta on asemakaavalla suojeltua rakennustaiteellisesti ja maisema-arvoiltaan arvokasta 1960-luvulla rakennettua Pihlajamäkeä.

Hallituksen jäsen Päivi Seikkulan mukaan on ollut iso työ käydä läpi yleiskaavaluonnoksen selvityksiä.

– Ja tätä arvokasta Pihlajamäen osaa koskevat muutokset eivät edes löydy selvityksistä, vaan alueelle suunniteltu rakentaminen pitää huomata tutkimalla vaikeaselkoista pikselikarttaa. Eivätkä ne pikselit varmasti ole vahingossa siirtyneet, koska myös viherreitti on siirretty, toteaa Päivi Seikkula.

– Tosi huono juttu. Tämä on meille tärkeä virkistysalue, ja sen päälle tämä on tärkeä osa muuttolintujen muuttoreittiä. Näitä muuttoon liittyviä viherkäytäviä olisi hyvä säilyttää, sanoo seuran luontoryhmän vetäjä, biologi Sampsa Lommi.

Seurassa tutkitaan parhaillaan myös toista akuuttia karttaa: yleiskaavaa ohjaavan maakuntakaavan 4. vaihemaakuntaluonnosta.

– Näyttäisi siltä, että sen luonnoskartassa Aarnikanmäki on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi ja maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurialueeksi käsittäen sekä maisema- että rakennetun kulttuurin alueita. Jos maakuntakaavaluonnos pysyy sellaisenaan, niin Pihliksessä ei ole muutoksia, Artte vertailee hämmentyneenä.

Asukkaista moni lienee täysin tietämätön lähiluontoon kohdistuvista rakentamispaineista.

– Ei oikeastaan edes yllätä, ettei tästä ole paikallisesti isommin ollut puhetta. Niin vaikea muutosehdotusta on huomata. Havahduimme tähän vasta kun kaavakarttoja tarkemmin katsonut Pirjo Veijalainen huomasi asian ja aloimme tutkia tilannetta tarkemmin, kertoo Seikkula.

Samalla tehtiin huomio, että Lahdenväylän viereinen Porraskallion aluekin on osoitettu asuinrakentamiselle.

– Se on arvokas viheralue. Merkintä siitä on saatava yleiskaavaan, painottaa Artte.

Pirjo Pihlajamaa