Etusivu Pääkirjoitus

teija loponen

Tänään vietetään YK:n päivää. Yhdistyneet kansakunnat eli YK on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin 24.10. 1945. Järjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. YK:n ansiosta yli 80 siirtomaavaltiota on saavuttanut itsenäisyyden ja ainakin 170 konfliktia on ratkaistu rauhanomaisesti. YK:n alla toimii lukuisia erityis- ja yhteistyöjärjestöjä, kuten UNESCO ja tasa-arvojärjestö. Vaikka YK alajärjestöineen on saanut valtavasti hyvää aikaan, on työsarkaa edessä vaikka kuinka. Niin rauhan kuin tasa-arvonkin saavuttamisessa.

Alkuviikosta tasa-arvossa nähtiin eroja kuntakohtaisesti ja kuntien sisälläkin eri koulujen ja päiväkotien välillä. Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton jäsenet  aloittivat maanantaina lakon saadakseen hallituksen perääntymään irtisanomisten helpottamista pienyrityksissä koskevan lakialoitteen. Sen seurauksena osassa kouluja ja päiväkoteja ei lapsille voitu tarjota lämmintä aamupalaa eikä ruokaa. Täällä Koillisessa osassa päiväkodeista ja kouluista ruokaa sai, osassa ei. Esimerkiksi Puistolassa Puistolan Urheilijat ja Puistola-Seura olisivat halunneet tarjota lapsille soppatykistä lämmintä ruokaa, mutta sitä ei sallittu. Samanlaisia ruokatarjouksia esitettiin monissa muissa kaupunginosissa ja kunnissa, joissa lapset jäivät pariksi päiväksi kylmien eväidensä varaan. Hekin lapset, joiden kodeissa ei iltaruokaa syödä. Ja jotka ehkä jo viime viikon syyslomallakin olivat heikomman aterioinnin varassa.

Aikuisten kiistoissa lapset ja nuoret jäävät usein kärsijän asemaan. Näin käy usein myös säästökohteita etsittäessä. Siksi onkin tärkeää, että on olemassa järjestöjä, jotka paitsi tekevät työtä lasten ja nuorten parissa, myös toimivat heidän äänitorvinaan päätöksenteossa. Ala-Malmilta löytyy Parasta Lapsille ry:n toimisto ja Pelastakaa Lapset ry taas tukee muun muassa lukion oppikirjahankkeella täkäläisiä nuoria. Lapsiperheiden elämää eri tavoin tukevia MLL paikallisyhdistyksiä löytyy lähes joka kaupunginosastamme. Auttajia ei ole koskaan liikaa.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Asioilla on aina kääntöpuolensa. Kolikolla on kaksi kääntöpuolta myös tässä ihanassa syyssäässä. Etenkin viikonloppuna saatiin nauttia aurinkoisesta ja lämpimästä säästä. Ihmiset iloitsivat siitä ja toivoivat lämpöaallon vielä jatkuvankin. Kaunis sää lisäsi heti esimerkiksi ulkoiluintoa. Kolikon kääntöpuoli on se, että leppoisa lämpö on merkki ilmastonmuutoksesta, joka lämmön ohella tuo meille myös enemmän myrskytuulia ja sateita. Aivan ennenkuulumatonta tämä syksyn lämpö ei kuitenkaan ole. Nyt uusi syksyn lämpöennätys tehtiin Kruunupyyssä Pietarsaaren-Kokkolan seudun lentokentällä, jossa mitattiin 19,6 astetta. Rikottu vanha ennätys 19.4 astetta syntyi sekin lentokentällä, nimittäin 2.10.1985 Helsinki-Malmin -lentokentällä. Kaisaniemen virallisella mittausasemalla lämpötila oli tuolloin pari astetta vähemmän, 17, eikä Malmin lukemia kuulutettu julkisuudessa.

Jakomäen ja Puistolan suunnalla on innostuttu kovasti siitä, että Vaaralan hiekkakuoppat saataisiin virallisesti  uintikäyttöön. Helsingin ja Vantaan yhdessä tuottamat suunnitelmat uimapaikasta ovat hienot ja niissä on otettu asukkaiden toiveita huomioon pukukopeista ja muista palveluista. Hyvien suunnitelmien ja toivotun lopputuloksen esteenä on vain se, että lammet eivät ole kokonaan kummankaan kaupungin omistuksessa. Ellei maakaupoista päästä sopimukseen, tulee pettymys olemaan kova. Uudelle virkistysalueelle riittäisi kävijäkuntaa niin ihan nurkilta kuin kauempaakin.

Rakentamisella on aina hyvät ja huonot puolensa. Jakomäessä odotellaan mielenkiinnolla keskusta-alueen rakentamista, vaikka alkuun vanhojen rakennusten purkutöistä, toimintojen siirtymisestä evakkoon ja uudisrakennustyömaista tuleekin häiriöitä arkeen. Valmiin keskustan toivotaan olevan suunnitelmiensa kaltainen, toimiva, kaunis ja kaikille tarvitseville tiloja tarjoava. On sääli, että usein suunnitelmista joudutaan tinkimään ja tekemään säästöjä sellaisten asioiden kohdalla, joilla olisi käyttäjille merkitystä. Rakentamisprojekteilla on myös usein taipumus venyä ennakoitua pidemmiksi. Nyt vasta odotellaan toteutuksen alkamista.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Malmin seurakuntavaaleissa on ehdolla jälleen puolisensataa ehdokasta. Lähes sama määrä kuin neljä vuotta sitten. Moni ehdokkaista on ollut mukana seurakuntavaaleissa ennenkin ja moni hakee paikkaa sekä seurakuntaneuvostosta, että yhteisestä kirkkovaltuustosta. Ehdokkaat jakautuvat viidelle listalle ja oli mielenkiintoista havaita, että yksi listoista on partiolaisten. On hienoa, että nuoret ja nuoret aikuiset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan asioihin ja myös sitoutumaan pitkäjänteisesti muuhunkin kuin omaan harrastukseensa. Muutoinhan viime vuosina yhdistys- ja järjestöpuolella on ollut juuri se ongelma, että toimintaan ei haluta sitoutua, vaan ollaan mukana vain projektikohtaisesti, hetkellisesti.

Lisää vaaleja on tulossa. Eduskuntavaaleihin asetetaan puolueissa jo ehdokkaita, heitä tulee olemaan useita tarjolla taas myös täältä Koillis-Helsingistä.  Ensi vuonna käydään myös europarlamenttivaalit. Ja pitäisi käydä myös maakuntavaalit, jotka jo siirtyivät kuluvan vuoden lokakuulta näillä näkyminen ensi vuoden toukokuulle. Edelleenkin on epävarmaa, tuleeko vaaleja vai ei. Niinpä ehdokkaidenkin on vaikea tietää, varautuako vaalikamppailuun vai ei.

Parhaillaan on käynnissä kysely siitä, halutaanko Suomessa asettautua jatkossa kesäaikaan vai talviaikaan, vai johonkin muuhun aikavyöhykkeeseen. Euroopan komissio on ehdottanut, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa vuonna 2019. EU-maat voivat itse valita minkä aikavyöhykkeen aikaa ne haluavat pysyvästi  noudattaa. Eduskunta päättää lopulta, mikä aika Suomessa valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan. Kellojen siirtelyllä on vaikutusta moneen asiaan. Eniten se näkyy arjessa iltojen ja aamujen valoisuudessa. Pysyvästi kesäaikaan siirryttäessä illat olisivat hieman valoisampia ja aamut pimeämpiä. Talviajassa päinvastoin. Otakantaa.fi –nettikyselyssä äänensä on antanut jo noin 155 000 ihmistä. Äänestää voi vielä vajaat kaksi viikkoa.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Innostuneita ihmisiä on mukava katsella. Heistä huokuu elämänilo ja tekemisen riemu. Viime sunnuntaina Malmille Longinojan varteen kerääntyi valtaisa joukko eri-ikäisiä puron kunnostamisesta innostuneita ihmisiä. Moni oli mukana ensimmäistä kertaa. Paikalla nähtiin muun muassa jääkiekkoilija Lennart Petrell kiviä siirtämässä sekä pitkän poliittisen uran tehnyt ,WWF Suomen kunniaperustaja, luontokuvaaja ,Pertti Salolainen. Moni oli lähtenyt koko perheellä liikkeelle ja pienillekin lapsille riitti tehtävää kivien sankoihin keruussa. Talkoopäivästä kerromme tarkemmin seuraavassa numerossa. Longinojan varressa kulkevien ja sen maisemista nauttivien määrä tulee kasvamaan entisestään, kun luontopolku valmistuu syksyn aikana. Sen taulujen sijaintipaikkoja katsastetaan juuri tänään.

Innolla kierretään myös Pukinmäessä tulevana viikonloppuna. Puxun Rastit tutustuttavat alueen toimijoihin ja tarjontaan. Sekin on koko perheelle sopiva, maksuton tapahtuma. Seuraavana viikonloppuna on Pukinmäessä sitten juhlavamman tilaisuuden vuoro alueen kotiseutuyhdistyksen täyttäessä pyöreät 40 vuotta. Pukinmäki on yksi vanhimmista asuinalueistamme. Kartanon alue henkii vuosisatojen takaisia muistoja rakennuksineen ja Weisteen joulukoristetehdas on toiminut Pukinmäessä 1930-luvun alusta alkaen. Vanhan asutuksen ja teollisuuden rinnalla Pukinmäessä on myös varsin uutta rakennuskantaa puukerrostaloista lähtien. Sinne on myös suunnitteilla toimivampi keskusta-alue.

Alppikylässä ei olla innoissaan ainakaan yhden asian suhteen. Viime viikolla pidetyssä Helenin Tattarisuon lämpövoimalaa koskeneessa työpajassa juuri Alppikylä jäisi voimalan ja moottoritien puristuksiin. Eikä iloisia olla Puistolassakaan, sillä esittelyaineiston perusteella rekkaralli voimalaan tapahtuisi Suurmetsäntien kautta. Varsin laajalta alueelta on innolla osallistuttu näihin asukasiltoihin ja työpajoihin, vaikka asukkaista tuntuukin, ettei mielipiteillä ole vaikutusta tehtävään päätökseen. Tuostakin tilaisuudesta tarkemmin ensi viikon lehdessä.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Koulujen alku toi jälleen julkisuuteen ikäviä ja hyvin vakaviakin kiusaamistapauksia. Vakavaa kiusaaminen on aina, olipa sen taso millainen vain. Mutta on järkyttävää, että kiusauksen uhrit voivat joutua kokemaan henkisen väkivallan lisäksi fyysistä väkivaltaa.  Molemmat ovat yhtä pahoja, mutta jälkimmäisessä ei enää voi olla kyse ajattelemattomuudesta. Kiusaaminen missä muodossa vain voi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, lapsen ja nuoren masentumiseen, eristäytymiseen ja pahimmillaan itsetuhoisiin ajatuksiin sekä tekohin. Koulut yrittävät puuttua kiusaamistapauksiin, mutta koulumatkalla tai muuten koulun ulkopuolella tapahtuvaan kiusaamiseen ne eivät voi puuttua. Vastuu on muiden, kiusaajien, kiusaamista näkevien aikuisten, ja vanhempien, joiden pitää jo kotona tehdä selväksi, että kiusaaminen on täysin sopimatonta käytöstä.

Monesti lapsi tai nuori ei tule itse ajatelleeksi, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Kiusaamisrinkiin lähdetään helposti mukaan, se saatetaan kokea hauskanpitona ymmärtämättä kiusatun tunteita. Jokaisen lapsen pitäisi joutua hetki miettimään, miltä itsestä tuntuisi, jos joutuisi kohdelluksi samoin. Jos kännykkä tai reppu heitettäisiin lammikkoon, nimiteltäisiin, heiteltäisiin kivellä tai varastettaisiin tavaraa. Sitä ei taatusti kohdalleen tahtoisi. Samaten jokaisen asiaan välinpitämättömästi suhtautuvan aikuisen pitäisi miettiä sitä, että kohteena, ei kiusaajana, voisikin olla oma lapsi. Valitettavasti jo päiväkoti-ikäiset saattavat lyödä toisiaan ja kuvitella, että kyseessä on leikki. Eräs pieni tyttö kertoi uudesta päiväkotikaveristaan, siitä joka ei lyö – hän esitteli. Surullista.

Puistolassa lapsuutensa asunut ja koulunsa käynyt Krista Välkkilä on kirjoittanut lapsille satukirjan, jossa tunteilla on tärkeä merkitys. Lastentarhanopettajan satukirja sai alkunsa siitä, että Välkkilä huomasi tunnetaitojen ja kivan kaverin –kykyjen alkavan olla jo nuorilla aikuisilla hukassa. Itsekeskeisyys on asettunut tilalle. Välkkilä haluaa osaltaan vaikuttaa siihen, että  nuo taidot opittaisiin lapsena niin hyvin, että ne pysyvät mielessä vielä vanhemmitenkin. Ei kiusata – työpaikoillakaan.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Malmin lentokentän alueen ensimmäiset asuntorakentamiseen liittyvät kaavat ovat tulleet asukkaiden arvioitaviksi. Kaavamuutossuunnitelmista on lähetetty tietoa yhdistyksille ja seuroille, jotta ne voivat ottaa kantaa lähinaapurustoonsa suunniteltuihin muutoksiin. Samoin koteihin on jaettu korttia, jossa pyydetään tutustumaan suunnitelmiin ja antamaan niistä mielipiteensä kaupungille. Malmin lentokentän alueelle on suunniteltu peräti 25 000 asuntoja, jotka olisi tarkoitus rakentaa vuosina 2020-2040.  Varmaa rakentaminen ei vielä ole, sillä vuonna 2016 kaupunginvaltuustossa hyväksytty uusi yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Kaavasta tehtyjen valitusten käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mutta nyt saa siis ennakoidaan rakentamista ja siihen saa ottaa kantaa.

Rakentamista täällä tapahtuu aivan koko ajan. Täydennysrakentamista tehdään jo pitkään asutuilla alueilla, sen myötä tonttikoot pienenevät ja asuminen tiivistyy. Lisääntyvät asuntomassat lisäävät myös liikennettä. Liikenteen sujuvuuteen on voitu parhaiten vaikuttaa kiertoliittymillä, sillä lisäkaistoihin ei täyteen rakennetuilla alueilla ole juurikaan mahdollisuutta. Malmin lentokenttäalueen rakentaminen toisi melkoiset paineet olemassaolevalle katuverkostolle. Suurmetsäntie ja Tattariharjuntie  ovat jo nykyisellään ruuhka-aikoina autoja täynnä. Pikaraitiotie ei autoilua jatkossakaan korvaa. Ehkä ruuhkatkin on jo ennakoitu.

Ennakointi ja arviointi on vaikeaa, sen on jokainen varmasti itsekin kokenut. Laajempia arviointivirheitä on nähty etenkin päiväkoti- ja koulumaailmassa. Arvioidut lapsiluvut eivät usein pidäkään paikkaansa, josta seuraa melkoista tilanahtautta kouluissa ja lasten kuljettamista matkojen taakse päivähoitoon. Väärin tehdyillä arvioilla saatetaan myös vähentää koulutuspaikkoja, jolloin ammattitaitoista henkilökuntaa ei olekaan saatavilla siinä vaiheessa kun tarvetta ilmenisi. Usein arvioinnin vaikeuteen vaikuttaa muuttoliike. Toisinaan taas tietoa vaikkapa uudisrakentamisen määristä ei oteta arvioinnissa huomioon. Yhteistyön tiivistämistä eri tahojen välillä tarvitaan yhä enemmän, jotta tieto kulkee varmasti kaikille sitä tarvitseville. Tietoa tarvitaan ennakkoon, ei jälkikäteen.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Asiat voi nähdä ja kokea monin tavoin. Vaihtoehdoista valitaan usein se, jolla itse pääsee helpoimmalla, tai mikä on itselle mukavin. Parhaillaan vietetään Positiivareiden julistamaa positiivisuusviikkoa. Sen kunniaksi voisi loppuviikon ajan valita vaihtoehdoista aina sen, jolla olisi myönteistä merkitystä myös muille. Liikenteestä näitä vaihtoehtoja löytyy paljon. Ei kaasuteta kun nähdään jonkun lähestyvän suojatietä, vaan hiljennetään jo valmiiksi antaen reilusti tietä kulkijalle, pyöräillessä hiljennetään vauhtia kun ohitetaan jalankulkijoita, muistetaan käyttää vilkkua ja annetaan tilaa kaistaa vaihtavalle. Kiitostakin voisi antaa kovin paljon enemmän, niin kotona, töissä, koulussa kuin vaikkapa tuntemattomalle oven avaajalle.

Vaihtoehtoja käyttäytymismalleihin ja tekoihin riittää. Pyritään aina löytämään myönteistä sanottavaa kielteisen sijaan ja jos on huomautettavaa, tehdään se rakentavasti. Ilmastonmuutos on merkittävä asia, johon jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan, kuten liikkumistavoillaan ja valitsemillaan ruoka-aineilla. Itämeren saastumista erityisesti muovien suhteen voi jokainen valinnoillaan vähentää lopettamalla vähintäänkin kaikki turha muovin käyttö. Oman ympäristön viihtyisyyteen on sitäkin helpompi vaikuttaa, ei roskata, vaan päinvastoin kerätään näkyviä roskia.

On hyvä vaihtoehto päättää välittää olankohauttamisen sijaan. Ei anneta valtaa ajattelutavalle, jossa mikään ei kiinnosta, ei vaikuta minuun. Välittäminen on tärkeää niin omalle kuin muiden hyvinvoinnille. Kiinnitetään huomiota koululaisiin ja mennään väliin, jos nähdään koulumatkoilla kiusaamista. Otetaan kantaa yhteisiin asioihin. Tattarisuon lämpövoimalahanke on yksi sellainen. Siitä välittävät hekin, jotka eivät asu suoraan hanketonttien naapurissa. Monet kauempana asuvat ihmiset ja paikallisyhdistykset ovat ottaneet asiaan kantaa ja haluavat vaikuttaa lopputulokseen kaikkien lähiympäristön asukkaiden hyväksi. Yksi ihminen ei muutoksia saa aikaan, mutta suurella joukolla voidaan tehdä isoja tekoja. Se vaihtoehto on olemassa.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Viime perjantaina Latokartanossa jäi bussin alle suojatietä ylittänyt pikkutyttö. Tapaus on saanut ihmisillä niskakarvat pystyyn – ja syystä. Aivan liian usein autoilijat, niin ammattiliikenteessä olevat kuin yksityisautoilijat, lähestyvät suojatietä vauhdilla, jota eivät varmasti saa pysäytettyä jos joku ilmestyy yllättäen eteen. Koulujen lähistöllä nopeusrajoitus on aina 30 tai 40 km/h. Jo sen noudattaminen auttaisi paljon. Latokartanossa pysäkillä olleet bussit saattoivat aiheuttaa osapuolille näkemäesteen, mutta silloin entistä suuremmalla syyllä täytyy ajonopeus muuttaa mateluksi. Monissa risteyksissä ja suojateiden lähistöllä pensaat, aidat tai pysäköidyt autot estävät näkyvyyttä. Näitä näkemäesteitä tulisi pyrkiä poistamaan. Mutta jos näköesteitä on, tulee autoilijan olla entistäkin varovaisempi risteyksissä ja suojateiden läheisyydessä.

Pienten lasten elämä on täynnä vauhtia ja liikettä, mutta jo kouluiässä liikunnan määrä vähenee ja paikallaan olo sekä istuminen lisääntyy. Koululiikunnan vähäisyyden vuoksi lapset tarvitsisivat vapaa-ajan liikuntaa. Kävellen tai pyörällä kuljetut koulumatkat ovat hyvä asia, mutta lisäksi jokin liikunnallinen harrastus olisi usein tarpeen. Sen ei tarvitse olla järjestettyä toimintaa, jos kaveripiiristä löytyy porukkaa pelaamaan jalkapalloa, hyppimään narua tai muutoin liikkumaan. Seurojen järjestämä liikuntatarjonta on yleensä monipuolista ja nousujohteista ja siksi hyvä vaihtoehto jos  siihen on varaa. Näin alkusyksystä seurat esittelevät toimintaansa ja järjestävät ilmaisia kokeilukertoja. Niissä kannattaa käydä löytääkseen mieleisensä tavan liikkua. Tarjontaa on paljon ja monipuolisesti ihan lähistölläkin.

Hyvää liikuntaa saa myös lähtemällä kävelemään vaikkapa SiSu-päiville tai Pihlajamäen kyläpäiville tulevana viikonloppuna. Samalla tapaa tuttuja ja voi ostaa jotain tarpeellista mukaansa. Kevät ja alkusyksy ovat tapahtumatarjonnan ruuhka-aikaa. Loppusyksystä ulkotapahtumia ei juurikaan järjestetä.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Pienten lasten vanhemmat elävät usein niin kiireistä aikaa, että tarmoa ei riitä kuin arjen pyörittämiseen. Kuulin viime viikolla kuinka erään tutun lasten päiväkodista oli lähtenyt useampia hoitajia pois ja tilalle oli saatu epäpäteviä, lasten kanssa epävarmoja hoitajia.  Tutulta lastentarhanopettajalta taas kuulin, että ongelma koskee koko kaupunkia. Poislähdön syinä ovat usein sisäilmaongelmat. Toiseksi syyksi hoitajat kertovat työn kehnon palkan verrattuna sen haasteellisuuteen ja vastuullisuuteen. Hoitajia ahdistavat myös monet uudet ohjeistukset, joita on mahdoton toteuttaa käytännön tasolla. Myös monikulttuurisuuden mukanaan tuomat käytännön haasteet saattavat vaikeuttaa työssä viihtymistä.

Voimassa olevan varhaiskasvatuslain asetuksen mukaan päiväkodissa täytyy olla yksi kasvattaja kahdeksaa yli kolmevuotiasta lasta kohden. Alle kolmevuotiaita lapsia taas saa olla yhtä kasvattajaa kohden neljä. Helsinki noudattaa suhdelukua, jonka mukaan yli kolmevuotiaita saa olla yhtä kasvattajaa kohden seitsemän. Kasvattajalla tarkoitetaan aina kasvatusvastuullista aikuista, eli lastentarhanopettajaa tai lastenhoitajaa. Näistä ammattitaitoisista henkilöistä on huutava pula, siksi kaikissa päiväkodeissa ei ainakaan kokoaikaisesti tuohon asetuksen suhdelukuun päästä.

Lapsiperheet Malmilla ovat odottaneet leikkipuisto Kotinummen uudisrakennustöiden käynnistymistä. Nyt on selvinnyt, ettei leikkipuistoa saadakaan vielä ensi vuodelle, sillä sen rakentamisesta ei oltu valmiita maksamaan riittävää summaa. Säästönuoli osui jälleen lapsiin. Edelleen on myös avoinna Tapulin leikkipuiston tilanne. Nykyistä rakennusta ei saa käyttää, mutta uutta ei budjeteista löydy. Lapset saavat viettää vielä pitkään päiviään ulkosalla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö viettää perjantaina 70-vuotispäiviään.  Merkkipäiväänsä hän viettää työn merkeissä ja mahdolliset muistamiset hän toivoo suunnattavan hyväntekeväisyyteen, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tukevalle Tukikummit-säätiölle tai vähäosaisten hyväksi toimivalle Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle. Hieno ele. Onnittelut presidentillemme.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Eräässä lehtijutussa haastatellut valittelivat, että talkooperinne ja yhdessä tekeminen ovat hiipuneet lähes nollaan ja ihmiset vain istuvat kotona näpyttelemässä kännyköitään ja tietokoneitaan pitäen siten yhteyttä ystäviinsä. Ihmiset tapaavat ystäviään entistä harvemmin ja harva edes kehtaa pyytää tuttujaan talkoisiin, edes muuttoavuksi. Täysin talkootyö ei silti ole hiipunut, tänäkin kesänä talkooväkeä on kutsuttu niin Tapanilan Stebupuiston kuin Kylätilankin talkoisiin. Talkoilla voi synnyttää myös vaikkapa taloyhtiöiden omia pihajuhlia, kuten Ala-Malmilla ja Siltamäessä juuri tehtiin.

Urheiluseurojen järjestämät kisat eivät onnistuisi mitenkään ilman talkootyöläisiä ja samoin monet junnuryhmät toimivat täysin vapaaehtoisten talkoolaisten vetäminä. Ellei Suomessa voisi tehdä mitään ilmaiseksi, ei meillä olisi runsasta harrastusverkostoa, ei kerhoja, musiikkitapahtumia tai esimerkiksi laajaa partiolippukuntien määrää. Talkootöiden luonne on muuttunut vuosikymmenten varrella. Enää ei talkoilla rakenneta taloa tai korjata heinää, nyt talkoilla tehdään töitä isompien ihmisryhmien hyväksi ja usein talkootyöhön sitoudutaan pidemmäksi aikaa.

Pienimuotoisia ystävien auttamistalkoita varmasti yhä harrastetaan, mutta toisilleen vieraampien ihmisten palvelusten vaihtokauppaan perustuvaan naapuriapuun Verohallinto puuttui jokunen vuosi sitten. Samoin järjestöjen ja yhdistysten varainhankintaa jäsenistön vapaaehtoistöillä seurataan. Verohallinnon mukaan vastapalvelukset tai korvaukset eivät kuulu talkoiden luonteeseen.

Uudelle asuinalueelle muuttaneelle jokin yleinen talkootapahtuma voi olla oivallinen tapa tutustua ihmisiin ja nimenomaan niihin aktiivisiin paikallisiin, jotka ei pitäydy vain neljän seinän sisälle. Talkoisiin osallistuminen on eräänlaista hyväntekeväisyyttä ja sitä voi toteuttaa myös yksin – vaikkapa keräämällä lähiympäristön roskia. Niitä valitettavasti riittää.

Päätoimittaja Teija Loponen