Etusivu Pääkirjoitus

teija loponen

Aurinko hemmotteli pääsiäisenä. Se innosti ulkoiluun sekä leskenlehtiä ja sinivuokkoja bongailemaan, samoin ihasteltiin päivä päivältä suurenevia silmuja puissa. Lämpimän auringonpaisteen seurauksena fillarit kaivettiin viimeistään pääsiäisenä esiin, samoin haravat. Pihamailla käy kova rapsutus, kun maahan jääneet lehdet ja kuivunut ruoho halutaan pois uuden kasvun tieltä. Nyt on hyvä hetki ottaa esille myös kaikki romu ja kodin vaarallinen jäte, sillä maksuttomat HSY:n keräysautot liikkuvat parhaillaan Koillis-Helsingin kulmilla. Keräysautoihin kelpaavat niin romufillarit, kuin vanhat loisteputket ja maalinjämätkin.

Lauantaina vietetään kansallista veteraanipäivää. Sitä juhlistetaan jo perjantaina Malmin kirkolla Isänmaallinen ilta –konsertissa, jonka yhteydessä lasketaan myös seppele kirkon pihamaan muistokivelle. Veteraanien määrä vähenee vuosi vuodelta, mutta vihdoin myös heidän kunnioittamisensa kasvaa. Viimeisillekin veteraaneille myönnettiin 16.4. Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitali. Noin 3000 veteraania saa tänä vuonna viettää veteraanipäivää siis tavallista juhlavammin. Suomen puolesta taistelleille toivoisi kaikkea mahdollista apua ja hyvää hoivaa, he ovat sen ansainneet. Nykypäivän ihmisille samanlaisten uhrausten teko voisi olla saavuttamaton paikka.

Viikon päästä ollaan jo vapussa ja toukokuussa. Toukokuu on touhua täynnä, tulee Mosa herää, äitienpäivä, Malmin päivä, Pukinmäkipäivät ja monta muutakin yleistä tapahtumaa. Päiväkodeissa vietetään kevätjuhlia ja pienten lasten vanhemmat alkavat pohtia miten tenava viettää ne kesäpäivät, jolloin vanhemmat vielä ovat töissä. Onko leikkipuistoissa ruokailua, järjestävätkö lähellä toimivat yhdistykset ja urheiluseurat päiväleirejä, saako lapset isovanhemmille hoitoon? Lomakausi herättää jo nyt paljon pohdittavaa.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Eduskuntavaalit ovat takanapäin ja edessä mielenkiintoiset hallitusneuvottelut. Vaalit sisälsivät paljon yllätyksiä. Iloisiin yllätyksiin kuuluu, että kaksi koillishelsinkiläistä ehdokasta raivasi tiensä eduskuntaan. Mukava yllätys oli sekin, että tällä kertaa uusien kansanedustajien joukossa on paljon naisia ja paljon varsin nuoria poliitikkoja. Heidän myötään tapahtuu toivottavasti hyviä uudistuksia ja otetaan käyttöön aivan uusia toimivia käytäntöjä. Onneksi olkoon kaikille valituille ja onnittelut myös kaikille täkäläisille ehdokkaille hyvästä yrityksestä ja mainioista äänimääristä.

Tänä keväänä pääsiäinen ja vappu ovat varsin lähekkäin. Tulevaa viikonloppua vietetään ehkä tavallista viikonloppua rauhallisemmin ja moni osallistuu erilaisiin pääsiäistapahtumiin. Fallkulla ja Haltiala ovat pääsiäisenä suosittuja lapsiperhekohteita. Aikuisille suunnattu keskustassa toteutettava Via Crucis on kerännyt viime vuosina koillisestakin melkoiset katsojajoukot, vaikka esiintyjiä ei nyt tiettävästi täältäpäin ole. Moni myös käynnistää nyt pääsiäisenä mökkikautensa, etenkin kun on ennustettu varsin mukavia säitä. Pääsiäisestä onkin sitten vain reilu viikko riehakkaampaan vapun viettoon.

Vihoviimeisetkin varjopaikkojen lumikinokset ovat sulamassa samaan aikaan kun monessa harrastuksessa vauhti jo hiljenee ja ryhdytään viettämään kauden päättäjäisiä. Toukokuussa ehtii kuitenkin vielä toteutua monta erilaista kaupunginosatapahtumaa, joista aikuisetkin saavat hyviä vinkkejä harrastusvaihtoehdoiksi. Tulossa on myös siivouspäivä ja ravintolapäivä, jotka saavat monet ryhtymään päivän ajaksi kirpparikauppiaiksi ja tai kahvilan pitäjiksi. Puistojen ja torien elävöittäminen myös asukkaiden järjestämillä tapahtumilla on mainio asia ja lisää alueellista yhteishenkeä.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Eduskuntavaalien taisto äänistä käy vilkkaana. Moni ehdokas kiertää kuin viimeistä päivää tapaamassa kaupunkilaisia ja kertomassa omista ajatuksistaan. Vaalijännitystä on ilmassa. Itse nostan hattua etenkin kaikille ei-julkkisehdokkaille, jotka saavat todella tehdä töitä kerätäkseen ääniä itselleen. Puolueet ottavat mielellään riveihinsä julkisuudessa tunnettuja ihmisiä keräämään äänipotteja, mutta heillä ei kuitenkaan aina ole yhtä suurta paloa toimia asioiden puolesta, kuin heillä, jotka itse ovat halunneet pyrkiä yhteisistä asioista päättämään. Näitä jälkimmäisiä on näkynyt päivästä toiseen Malmin kauppakeskusten lähettyvillä ja muissa kohteissa, joissa alueen ihmiset liikkuvat.

Elämä on silti muutakin kuin vaaleja. Arki jatkuu äänestyksistä huolimatta. Kaupungin rattaat pyörivät ja virkamiehet vievät suunnitelmia eteenpäin. Nyt yksi suurista suunnittelukohteista on Malmin keskusta, jonka kehittämistä ei tällä kertaa niputeta yhteen lentokentän rakentamisen kanssa. Suunnittelijat lupasivat alueen yrittäjille kohdistetussa tapaamisessa, että Malmin keskustan elvyttämis- ja elävöittämishankkeet elävät omaa elämäänsä. Etenkin Kirkonkyläntien vartta katsellaan sillä silmällä, että sinne saataisiin lisättyä niin asutusta kuin liiketilaakin. Monista toimitiloistaan luopuneella Malmin seurakunnalla on nykyään useita työntekijöitä, jotka jalkautuvat asukkaiden pariin kuulemaan heidän ilojaan ja murheitaan. Yksi kiitosta ja välillä vastakkaistakin palautetta saanut työmuoto on Malmin enkelit –kuoro. Se vierailee erilaisissa tapahtumissa eri kokoonpanoissa laulamassa lauluja, joiden sisältö antaa ajateltavaa. Kuoroon voi törmätä paikallisessa pubissa, puistotapahtumassa kuin myös kirkon seinien sisällä. Laulajanaisten joukko yllättää iloisesti, vaikka aihealue olisikin vakavampi. Heidät voi tänä keväänä bongata monesta paikasta yllättävien kappalevalintojen kanssa.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Vaalitelineiden sisältöjä on tutkittu ahkerasti ja käyty vaaliteltoilla. Ehdokkaita on näkynyt myös useissa koillisessa pidetyissä vaalitenteissä. Mikä mukavinta, ääneen ovat päässeet myös tuntemattomammat ehdokkaat, joilla on paljon hyviä ajatuksia ja tietämystä, mutta ei sellaista julkisuusarvoa, että heitä nostettaisiin yleensä mediassa esiin. Veikkaan, että esimerkiksi kouluilla pidetyt vaalitentit innostavat niiden opinahjojen nuoria äänestämään ja kertomaan havaitsemistaan hyvistä ehdokkaista eteenpäin. Samaten yrittäjien vaali-illassa Malmilla nousi esiin monia varteenotettavan oloisia ehdokkaita.

Joillakin puolueilla voi ongelmana olla uskottavuus. Jos puheet ja teot eivät ole tasapainossa, eivät etenkään epävarmat äänestäjät anna silloin ääntään. Ilmastopolitiikasta ja yrittäjyydestä puhutaan paljon ja moni puolue viestittää olevansa valmis tekemään niiden suhteen tärkeitä päätöksiä. Ilmastopolitiikkaa ei kuitenkaan voi tehdä sellaisilla päätöksillä, jotka ovat selkeästi parannustoimia vastaan. Harmillisin tilanne on niille ehdokkaille, jotka olisivat valmiita tekemään aivan toisenlaisia päätöksiä kuin puolueensa johtohahmot. Vastakkaisia mielipiteitä löytyy esimerkiksi Malmin lentokentän rakentamisesta asuinalueeksi tai nostamisesta sähköisen ilmailun pioneerikentäksi sekä liikkumiseen, etenkin täysin julkiseen liikenteeseen painottuvat tavoitteet, jotka hankaloittavat liikennejärjestelyillään yritystoimintaa. Reilun viikon päästä koittaa varsinainen vaalipäivä, jonka jälkeen paljastuu, millaisin voimin kansakuntaamme jatkossa viedään eteenpäin. Koillis-Helsingissä on perinteisesti ollut sekä laiskojen äänestäjien alueita, että ahkerasti käytössä olleita äänestyspaikkoja. Innokas äänestäminen voisi tietää meille Koillis-Helsinkiin jopa omaa kansanedustajaa. Ehdokkaita täältä on useimmista puolueista, kunhan heitä vain äänestetään. Sankoin joukoin siis liikkeelle.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Tulevana viikonloppuna käännetään jälleen kelloja eteenpäin, kesäaikaan. Pian ajan vaihtaminen loppuu, sillä EU-komissio on esittänyt kellonaikojen siirtelyn lopettamista. Jäsenvaltiot saavat itse päättää, jäävätkö pysyvästi talvi- eli normaaliaikaan vai kesäaikaan.

Kellonaikojen siirtelyn loppumisen myötä kaikki ne maat, jotka päättävät siirtyä pysyvästi kesäaikaan, vaihtavat samalla aikavyöhykettä. Jos maa päättää jäädä pysyvästi talviaikaan, aikavyöhyke säilyy samana. Jäsenmaiden tulee ilmoittaa komissiolle huhtikuuhun mennessä, kumpaa aikaa käyttävät jatkossa. Viimeinen pakollinen kesäaikaan siirtyminen olisi nyt sunnuntaiaamuna 31.3.2019. Tämän jälkeen kellonaikoja siirrettäisiin vielä kerran sunnuntaina 27. lokakuuta niissä maissa, jotka haluavat talviajan pysyväksi. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan valtioneuvosto kannattaa Suomelle talviaikaa. Kesäajalle löytyy myös kansalaisten tukea.

Muitakin isoja päätöksiä on edessä. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy ensi keskiviikkona. Vaalikampanjat ovat jo kovassa vauhdissa ja valintoja tehdään monenlaisilla eri perusteilla. Joillekin äänestäjille tärkeintä on ehdokkaan kanta paikallisesti tärkeään kysymykseen, Malmin lentokenttään. Osalle nämä ovat ilmastovaalit, toisille maahanmuuttovaalit, joillekin sotevaalit. Koillis-Helsingistä on ehdolla 15 ehdokasta, he edustavat useita eri puolueita, eri näkemyksiä ja täällä myös monia eri kaupunginosia. Viime vaaleissa Helsinki sai 22 kansanedustajaa. Helsingissä asukkaita on noin 600 000, Koillisessa lähes 100 000, joten luulisi, että täältä voisi hyvin ponnistaa valtion asioista päättämään. Miksi emme äänestä omia?

Vaikuttamishaluisille ja tekemistä kaipaaville riittää osallistumisen mahdollisuuksia äänestämisen lisäksi. Vielä tälläkin viikolla on useiden yhdistysten ja järjestöjen kevätkokouksia, joihin ei useinkaan osallistu juuri muita kuin kourallinen yhdistyksen aktiiveja, toisinaan vain itse johtokunta.

Kaupunginosien omiin yhdistyksiin kannattaa lähteä mukaan, siten voi yrittää kehittää ympäristöään ja sen toimintoja haluamaansa suuntaan.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

YK:n yleiskokous on julistanut maaliskuun 20. päivän kansainväliseksi onnellisuuden päiväksi. Päivän tarkoituksena on keskittää huomio onnellisuuden ja hyvinvoinnin tärkeyteen. Onnellisuuden päivänä YK kutsuu jäsenvaltioita, kansainvälisiä ja kansallisia organisaatioita sekä myös kaikkia ihmisiä yksilöinä juhlistamaan onnellisuutta. Onnellisuuden päivää on juhlistettu vuodesta 2013. Suomessa harvempi taitaa tietää tästä onnellisuuden päivästä siitäkään huolimatta, että YK:n raportin mukaan Suomi oli viime vuonna maailman onnellisin maa. Listalla oli 156 maata, joita tarkasteltiin muun muassa elinajanodotteen, sosiaalisen tuen ja korruption pohjalta. Itse onnellisuus mitattiin kuitenkin ihmisten omien arvioiden mukaan, sen, miten ihmiset eri maissa kokivat omakohtaisen hyvinvointinsa.

On upeaa, että me voimme kokea olevamme onnellisia, vaikka osa vanhusten hoitolaitoksista ei hoida tehtäviään kunnolla, terveysasemille saa paikoitellen jonottaa pitkään, työttömiä on yhä runsaasti, leipäjonoissa riittää väkeä ja itsemurhia tehdään etenkin nuorten keskuudessa aivan liikaa. Onneen on kuitenkin roppakaupalla syitä. Meillä on itsenäinen maa, sananvapaus, sosiaalitukia, maksuton kunnallinen terveydenhoito, ilmainen peruskoulu, kohtuuhintainen päivähoito, paljon harrastusmahdollisuuksia ja varsin puhdas luonto.

Meillä Koillisessa on erityisenä ilona lähivedet Vantaanjoki, Keravanjoki ja Longinoja, joiden rannoilla moni käy virkistäytymässä. On luontoa Malmin lentokentän ympärillä ja pikkumetsiköissä, paljon puistoja ja hyviä ulkoilupaikkoja. Syitä olla onnellinen löytyy varmasti yllin kyllin, kun niitä ryhtyy pohtimaan. Yksi tärkeä tekijä ovat läheiset ja ystävät. Ehkä voisikin miettiä, miten tehdä joku ystävä onnellisemmaksi.  Tänään keskiviikkona monet tekee onnelliseksi myös kevätpäiväntasaus, hetken yö ja päivä ovat yhtä pitkät ja siitä päivät alkavat aina vain pidentyä. Päivien pidentyessä riittää varmasti myös intoa osallistua erilaisiin tapahtumiin ja niitähän meillä riittää kevään edetessä.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Soten kaatuminen oli viime viikon suuri uutisaihe. Soten ja myös hallituksen kaatuminen osuivat samalle päivälle, jolloin Medialukiossa pidettiin suuri vaalipaneeli, johon suurten puolueiden edustajia ministereitä myöten oli tulossa. Vaalipaneelin aikataulua hallituksen kaatuminen hivenen sotki, mutta vastaavasti Medialukio sai osakseen ennakoitua enemmän valtamedian kiinnostusta. Tapanilaan Moisiontielle kerääntyivät niin Ylen, MTV:n kuin muidenkin tiedotusvälineiden kuvaajat ja toimittajat. Medialukiolaiset saivat roppakaupalla kokemusta tiedotusvälineiden tavoista toimia. Tapahtumaa järjestäneille nuorille päivä oli varmasti ainutlaatuinen ja muistutti siitä,  että aina pitää varautua myös yllätyksiin.

Yhteiskunnassa tapahtuu koko ajan hurjaa kehitystä. Asioiden tärkeysjärjestyksiä pohditaan ja joihinkin asioihin panostetaan taloudellisesti paljonkin. Jatkuvasti kehittyvän tietotekniikan käytön lisääminen kouluissa on yksi painotusalueista. Samalla pienet, mutta tärkeät perustarpeet saattavat jäädä jalkoihin. Yksi sellainen ovat matkapuhelimet, joita ei ole katsottu tarpeelliseksi hankkia kaikkiin kouluihin, vaikka opettajien pitää lapsiryhmien kanssa liikkua myös koulurakennuksen ulkopuolella. Sama tilanne on varmasti monissa päiväkodeissa, joissa tehdään retkiä. Vanhemmista tämä on selkeä turvallisuusriski ja siksi Jakomäen peruskoulussa he ovatkin itse hankkineet puhelimia ja liittymiä opettajien käyttöön.

Tasan viikon päästä on kevätpäivänseisaus. Pidenneet päivät lisäävät intoa muun muassa ulkoiluun. Ensi viikolla vietetään myös Minna Canthin päivää sekä tasa-arvon päivää. 1800-luvulla vaikuttanut Minna Canth teki uraa niin kirjailijana, ensimmäisenä suomenkielisenä naistoimittajana kuin myös yhteiskunnallisena vaikuttajana raivaten tietä naisille. Viime perjantaina vietettiin naistenpäivää ja julkistettiin monenlaisia tietoja naisten asemasta. Autoklinikan kyselytutkimus kertoi, että nykyään autokorjaajan sukupuolella ei ole enää väliä. 91 prosenttia vastanneista vakuutti luottavansa yhtä lailla naisen korjaamaan autoon. Perinteiset naisten ja miesten työt ovat sekoittuneet ja joillakin aloilla enemmistösukupuolen määrä on jopa vaihtunut. Kehitystä tapahtuu.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Helsinki on luokiteltu turvalliseksi kohteeksi. Helsingin yleinen turvallisuusindeksi on 83/100, joka on parempi kuin Suomen kaupunkien keskiarvo 77/100. Turvallisuusindeksi antaa Helsingille lukeman 90 päiväsaikaan ja 76, eli melko hyvä, yöllä. Kaikki tarkasteltavat riskit ovat Helsingissä tasoa matala, ainoastaan rikollisuuden nousu kolmen viimeisen vuoden aikana poikkeaa linjasta saaden arvosanan kohtalainen. Helmikuun lopussa julkaistu turvallisuustutkimus paljastaa, että helsinkiläisten turvallisuuden tunne on kohentunut. Turvallisuuden koetaan parantuneen niin omilla asuinalueilla kuin keskustassa.

Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän oma asuinalueensa tuntuu turvalliselta myöhään viikonloppuiltaisin. Tässä arviossa parannusta on tapahtunut kolmen vuoden takaiseen tutkimuskierrokseen verrattuna 3,5 prosenttiyksikköä. Erityisesti vieraskieliset vastaajat kokevat oman asuinalueen turvallisemmaksi kuin edellisessä tutkimuksessa. Osa vastaajista ilmoitti Helsingin yleisen turvallisuustilanteen heikentyneen viime vuosina. Vajaa 40 prosenttia katsoi, että turvallisuustilanne on pysynyt ennallaan, 25 prosenttia koki sen heikentyneen ja vain 15 prosenttia parantuneen. Tätä saattaa selittää se, että vastaajien turvallisuuskokemukset perustuvat arjessa nähtyihin ja koettuihin asioihin, kun taas näkemykseen yleisestä turvallisuustilanteesta saattavat vaikuttaa uutisoidut asiat.

Viime viikkoina täällä Koillisessa on koettu useampia vakavampia rikoksia, kuten viimeisimpinä lasten yliajoyritys ja aseellinen ryöstö. Ne ovat kuitenkin selkeitä poikkeuksia. Moni on huomannut myös huumausaine/pillerikauppaa käytävän niin Malmin torilla kuin muissakin kaupunginosissa. Sellaista lintukotoa ei taida ollakaan, missä minkäänlaista rikollisuutta ei olisi. On kuitenkin kaikkien etu, että havainnoista tiedotetaan heti poliisille ja toivotaan heidän resurssiensa riittävän asioiden tutkintaan. Silmät sulkemalla eivät asiat parane. Asennekasvatuksen muiden auttamiseen tulee lähteä jo pienistä lapsista.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Viime viikkojen lämmönvaihtelut ovat saaneet monista jalkakäytävistä luistelurataan verrattavia kulkureittejä. Jos jalkakäytävästä on huolehdittu koko talven hyvin, on se todennäköisesti nyt auringon ansiosta paljas ja helppokulkuinen. Valitettavan monella jalkakäytävällä ja pihamaalla sekä alemmalla katuverkostolla on kuitenkin muhkurainen jääpeite, jossa hiekkakaan ei pysy. Liikenneturvan kyselyn mukaan peräti 40 prosenttia suomalaisista kertoo joutuneensa viimeisen vuoden aikana vaaratilanteeseen käveltyään keliin nähden liian liukkailla kengillä. Tosin aina ei hyvistä kengistä tai nastoistakaan ole apua. Se on näkynyt myös Malmin päivystyksessä.

Kaatuneista 27 prosenttia kertoi loukanneensa tai satuttaneensa itsensä liukastumisen seurauksena, ja joka kymmenes joutui käymään myös lääkärissä tai terveydenhoitajalla. Liukastumiset aiheuttavat kustannuksia sairaanhoidossa, mutta miljoonaluokan kustannukset syntyvät myös sairauspoissaoloista, päivärahoista, vakuutuskorvauksista, työkyvyn menetyksistä sekä lääkkeistä. Toisin kuin helposti ajatellaan, kaatumiset eivät ole vain ikääntyneiden ongelma. Tapaturmaherkintä aikaa ovat päivittäiset työmatkat. Liukastumisvammoja sattuukin eniten työikäisille. Ikääntyneillä kaatumisesta johtuvat vammat ovat yleensä vakavampia kuin nuoremmilla. Siksi moni ikääntynyt jääkin mieluummin seinien vangiksi liukkaiden viikkojen ajaksi, kuin lähtee ottamaan riskejä.

Edessä on Laskiaissunnuntai. Moni perhe lähtee silloin pulkkailemaan laskiaismäkeen, jos vain löytää jäättömän rinteen ylöspääsyä helpottamaan. Pukinmäessä vietetään paikallisten yhdistysten toimesta laskiaisriehaa Säveltäjänpuistossa ja Puistolassa Koudan kentällä toteutuu Lionsien tuttu Leijonarieha. Sitten Laskiaistiistaina taidetaan monilla työpaikoillakin  herkutella laskiaispullilla. Toivottavasti ilman, että yksikään työntekijä on poissa liukastumisonnettomuuden vuoksi.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Parhaillaan on käynnissä koululaisten talviloma, joten vapaapäiviä viettää varsin moni lapsi – ja lapsiperhe. Koillisessa on mainiot mahdollisuudet ulkoiluun. Malmin lentokentän latujen lisäksi jonkinsorttisia puistoreunojen hiihtolatuja on monissa paikoin, joskin osa niistä on nyt kovin jäisiä pinnaltaan. Liukumäissä huvittelua jäinen lumi ei haittaa, jos vain pääsee mäet ylös. Iloisia pulkkailijoita on näkynyt niin Tapanilan Hiidenkivenpuistossa, Suutarinnupilla, Suurmetsäntien täyttömäessä kuin Pukinmäessä Weisteen metsässä ja monessa muussakin paikassa. Mäkeä laskevien on syytä muistaa, että joukossa on myös pienempiä tenavia, jotka eivät välttämättä osaa isompien lailla pulkkaansa ohjata ja väistää.

Auringonpaiste ja lintujen laulu on jo monena päivänä luonut mielikuvaa kevään tulosta. Ystäväni kertoi jo nähneensä pajunkissoja. Silmää hiveleviä talvimaisemia näkee vaikkapa Longinojan varressa, jonne järjestetään kävelyretki erityisesti heille, joilla ei vakituista lenkkiseuraa ole, tai olo tuntuu yksinäiseltä. Ulkoiluun ei välttämättä seuraa tarvita, mutta onhan se mukavampaa kaksin tai ryhmässä. Ja jos ulkona oleminen alkaa riittää, voi katsella mitä mukavaa olisi tarjolla Malmitalossa tai kirjastoissa. Paljon täysin maksutontakin tekemistä on tarjolla niin aikuisille kuin lapsille.

Keväinen sää muistuttaa talven jälkeen pintaan pyrkivistä kasveista. Jyväskylän yliopiston juuri julkaisemassa tutkimuksessa kerrotaan, että vieraslajit leviävät tehokkaimmin lajiyhteisöön, joka ei ole sopeutunut ilmastonmuutokseen. Vaihtelevat ympäristöolot lisäävät vieraslajien mahdollisuutta levittäytyä uusille alueille. Vieraslajeja on täälläkin näkynyt ja niitä on talkoovoimin kitketty ja kerätty pois. Valtaosa Helsingin vieraslajeista on kasveja, mutta niitä voivat olla myös espanjansiruetanat, villikanit, jotkin linnut, kalat ja pohjaeläimet. Espanjansiruetanat ja vieraslajikasvit kannattaa hävittää heti niiden ilmestyessä, jotta ne eivät leviäisi. Sen ulkoilun aika koittaa kuitenkin vasta muutaman kuukauden kuluttua.

Päätoimittaja Teija Loponen