Poika, joka halusi nähdä Hiidenkiven on malmilaisen Eero Sirenin kirja, jossa hän kertoo tarinaansa nelivuotiaana, Seitsemästä veljeksestä kuvia piirtävänä poikana. Pikku-Eero piirsi myös isänsä sotamuistoja ja rintamamiestalon rakennusta. Kirjan kuvat ovat vuosilta 1950–1952.
Nuo pienen pojat piirustusvihot sisältävä pahvilaatikko oli aikakapseli, joka oli säilynyt piilossa yli 60 vuotta. Piirtämistä harrastanut lapsi on tiettävästi nuorin Kiven kirjaa koskaan kuvittanut. Dramaturgina ja teatterinjohtajana toiminut Eero Siren kertoo kirjassa palanneensa Malmille vanhaan kotitaloonsa, josta oli ollut poissa 35 vuotta. Talo oli ollut vuokrattuna ja vuosien varrella rapistunut.
-Kun saimme talon remontoitua, halusin tutkia vintin. Minulla oli muistikuva, että olin oppikouluun päästyäni vienyt lapsuuden aikaiset leluni ja paperini vintille, vasemmalle puolelle, ruskean säkin alle. Sieltä sahanpurujen alta, vanhasta säkistä, löytyi pahvilaatikko ja vanhat vihot.
-Kun sain ensimmäisen vihon olin 4-vuotias. Selailin sen kuvia. Siinä oli äreä rakennustarkastaja, kiväärin piipun edessä seisova naisvanki ja veljekset nuotiolla ensimmäisenä yönään Impivaarassa. Äiti oli kirjoittanut nimilapun kohdalle: Eero Juhani. 1950 elokuun ajalta, saunassa piirrettyjä, kun oli uuden kodin rakennustyöt.
Eero kertoo, että isä ja äiti lukivat hänelle Seitsemää veljestä iltaisin.
-Kirja syntyi itse asiassa isomman työn rinnalla. Tein teatterihistorian alaan kuuluvaa tutkimusta Oskar Krabben ja Aino Haverisen kiertueesta vuosina 1934–1935. Mummoni sisko oli nuorena näyttelijänä mukana ja hän keräsi matkalta ison valokuvamateriaalin, jonka sain haltuuni. Viimeistelen tuota kirjaa edelleen. Mutta digitoidessani teatterikuvia mieleeni tuli, että voisin digitoida samalla myös löytämieni vanhojen vihkojen piirustuksia ja tulostaa ne tyttärenlapsilleni, kertoo Siren. Eero huomasi kuitenkin pian, ettei piirrosten maailma avaudu, ellen kerro, mihin kuvat liittyvät. -Kirjoittaessani tekstiä tajusin, että aiheesta voisi tulla kokonainen kirja. Niin siitä sitten tulikin. Kirjalla on tavallaan kaksi tekijää, pieni poika ja vanha ukko.
Eero Siren toteaa, että isän sotamuistot kertoivat Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suomeen ja ne vertautuvat Venäjän nykyiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa.