Tapanilalainen moniosaaja Matti Rönkä arvostaa tietoa
Kuvis Matti Rönkä viihtyy Koillis-Helsingissä, josta löytyy kaikki tarvittava. Kuva Teija Loponen
Kaikkien tuntema uutismies-kirjailija Matti Rönkä viihtyy Koillis-Helsingissä, jossa historia on läsnä ja on hyvät yhteydet eri suuntiin. Trumpia hän pitää tämän arvaamattomuuden vuoksi pelottavana, Forssan kokoisen asuinalueen rakentamista Malmin kentälle huolestuttavana ja kirjoittamista edelleen tärkeänä osana elämää.
Pitkävetoa eurolla, hiihtoa, kirjoittamista, puhekeikkoja, Hengaillaan -ohjelman tekoa. Eläkkeelle jäännin jälkeenkään ei Tapanilan kotipihan riippumatolle ole ollut paljon käyttöä. Aamu käynnistyy rauhallisesti lehden lukemisella kannesta kanteen. Iltauutiset katsottuaan Matti Rönkä saattaa vielä palata lehden pariin lukemaan tarkemmin jostain uutisissa esillä olleesta aiheesta.
-Lehtien kutistuminen säälittää. Sanomalehdet tarjoavat hyvin kuratoidun paketin ajankohtaisista asioista. Jos niitä karsitaan, kärsii yleissivistys ja ihminen joutuu tekemään enemmän töitä etsiessään tietoa, Matti Rönkä harmittelee.
Hän on vakaasti sitä mieltä, että turhaa tietoa ei ole.
Lapsena Matti Rönkää kiehtoi arkkitehdin ammatti. Siihen liittyvä matematiikka kuitenkin pelotti, vaikka mies kirjoittikin L:n pitkästä matikasta. Liike-elämä ei innostanut ja lääkäriksi olisi pitänyt opiskella kauan.
-Lukioaikana alkoi toimittajan ammatti kiinnostaa ja nimenomaan kirjoittavan toimittajan. Ajattelin, että se on arvokasta ja riippumatonta itsensä ilmaisua. Opiskelin siis kirjoittavaksi toimittajaksi, mutta kyllä minä taidan silti olla parempi puhumaan, hän naurahtaa.
Puhekeikkoja Röngälle kertyy etenkin kirjoihin liittyen.
-Valitsen aika tarkoin, mihin lähden mukaan. Viikin kirkon Elämäni virsi -tapahtumaan tammikuussa suostuin, koska mieleeni tuli heti virsi, josta halusin jakaa tietoa. Lisäksi arvostan seurakuntaa, vaikka en kirkkoon kuulukaan.
Televisioruutuun Matti päätyi, kun sinne kaivattiin ”vähän harmaantunutta” kokenutta toimittajaa. Asiallinen ja arvostettu rooli sopi hänelle hyvin. Eläkepäivien koitettua häntä on houkuteltu monenlaisiin kisailuohjelmiin ja ”juonitteluihin”, mutta vasta tietoon perustuva Hengaillaan -formaatti sai hänet tarttumaan haasteeseen.
-Minä arvostan tietoa ja suhtauduin suurella sympatialla kilpailijoihin. Toivoin aina, että he osaisivat vastata. Moni tietäisikin vastauksen, mutta kilpailun paine voi sotkea ajatukset.
Eläkkeelle jääntiin liittyi yksi mielenkiintoinen seuraus. Sitä ennen Mattia kyllä tervehdittiin Malmin uimahallissa ja kuntosalilla, mutta vasta eläkeläisenä hänen kanssaan on uskallettu keskustella.
Röngän dekkareista tutusta Viktor Kärpästä ei vähään aikaan ole kuultu, mutta Matti myöntää, että tämä olisi hyvinkin saattanut availla Hartwall areenan hanoja venäläisten tilauksesta.
-Kärpän kanssa on nyt vähän hankala tilanne, kun hän on kaksoiskansalainen, ystäviä niin Ukrainassa kuin Venäjällä ja lisäksi ei tiedä miten tämä rauhan syntyminen etenee. Minulla on sellainen kirjoitussykli, että teen jokaista kirjaa kaksi vuotta. Siksi Viktor Kärppä saa ehkä vielä lepäillä, tuumii Rönkä myöntäen samalla, että jotain on kuitenkin nytkin syntymässä.
Dekkaristina Matti Rönkä on saanut mainetta ja kunniaa. Tuoreimmat teokset ovat kuitenkin aivan eri genreä. -Surutalo oli oman aikakautensa kuvaus. Katkeran kodin lahjakas poika valmistui menestyväksi muotoilijaksi ja palasi kotiin pohtimaan aivan eri maata olevan veljensä kanssa oliko heillä onnellista lapsuutta.
-Onnen kaukorantaan taas halusin kerrankin virittää onnellisen miehen, mutta eihän täysin sellaista olekaan. Läsnä on vahvasti vanha tanssimusiikki ja iskelmät, hän kuvailee.
Matti Rönkä on jo jonkun vuoden käynyt laulutunneilla niin yksityisesti kuin ryhmässä ja ryhmän yhteiskonsertissa hänkin joutui laulamaan.
-Basso-baritonillani laulan niin iskelmää, tangoa kuin slaavilaisia laulelmia. Juuri nyt menossa on Las Vegas -tyylinen jazz. Mutta ei minua tulla missään kuulemaan, laulan ihan omaksi ilokseni, hän painottaa.
Uutisia Matti Rönkä seuraa edelleen aktiivisesti. Pääpaino on kotimaan tapahtumissa.
-Trumpin tempauksia seuraan tietenkin myös. Hän tuntuu ajavan asioita, jotka eivät pienelle ihmiselle ole hyväksi. Trump on häikäilemätön ja hänen tapansa suosia rikkaita on outoa ja vastenmielistä, kokee Rönkä.
Rönkä uskoo demokratiaan, lakiin ja oikeuteen.
-Trumpin uudelleenvalinta oli osoitus ihmisten tyytymättömyydestä ja hädästäkin. Luotan suomalaisten tolkullisuuteen, ettei täällä lähdetä samaan. Tosin kyllähän vuoden -45 vaalit sodan jälkeen olivat sikäli yllättävät, että SKDL sai 49 paikkaa. Silloinkin pienet ihmiset kokivat, ettei heitä kuultu ja media valehteli, Rönkä muistuttaa.
Liikkuminen ja urheilu on yhä lähellä lentopallovalmentajanakin toimineen miehen sydäntä. -Hiihdän, pelaan lentopalloa, käyn kuntosalilla ja vesijuoksussa sekä pelaan tennistä, mutta futis on saanut jäädä. Mutta olihan hienoa katsoa ihmisten vaeltamista paikallispeliä katsomaan silloin kun PK-35 pelasi Pukinmäessä.
Englannin liigaa Matti seuraa tiukasti.
–Olen Liverpoolin mies. Pelaan pitkävetoa eurolla, en tunteella vaan järjellä, todennäköisyyksien perusteella.
Hiihtoladuille hän on lähtenyt Paloheinään tai Hakunilaan.
-Lahteen asti olisin valmis ajamaan päästäkseni hiihtämään.
Paikallisuus on vuonna 1987 Soidintielle ja siitä muutaman vuoden kuluttua Tapanilaan rintamamiestaloon muuttaneelle miehelle tärkeää.
-Tykkään asua täällä. Seuraava taloremontti kyllä pelottaa, taloni on kolmikerroksinen ja tekemistä riittää. Taitoja on kertynyt vuosien varrella ja olen nikkaroinut niin pieniä rakennuksia kuin huonekalujakin, Rönkä kehaisee.
Malmin lentokentän hän olisi suonut säilyvän. Nyt häntä huolettaa sen rakentaminen, joka tulee kestämään vuosikymmeniä ja ihmiset joutuvat asumaan pitkään rakennustyömaalla tai sen laidalla. Onnekseen hän itse asuu siitä vähän kauempana.
-Ehkä joskus vaihdan helpompaan, vaikka rivitaloon, mutta sekin saisi sijaita näillä nurkilla, täällä on hyvät ulkoilumahdollisuudet, erilaisia ihmisiä ja näppärät yhteydet muualle Suomeen, Matti Rönkä pohdiskelee.
