Lähitiedon joulukuun alun numerossa esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnassa pöydälle jäänyttä Viikin-Malmin pikaraitiotien suunnitelmaa. Joukkoliikenteen kehittäminen on hyvä asia, mutta tavoitteet tuoda radanvarteen jopa yli satatuhatta asukasta lisää vuoteen 2050 mennessä kuulostaa täysin utopistisilta. Kuten tavallista Helsingin kaavoituksessa kukaan ei näytä taaskaan miettivän kunnolla sitä, mistä terveys-, koulu- ja muut palvelut järjestetään näille ihmisille, kun ne eivät nykyisellään väestölle tahdo riittää. Puhutaan ainoastaan asunnoista ja työpaikoista.
Jos lähiöiden väestöpohjaa meinataan kasvattaa, kaupungin on voitava kaavoituksen yhteydessä antaa absoluuttinen palvelutakuu, että palvelut myös järjestyvät samaan aikaan asuntojen kanssa. Ei niin, että ne tulevat sitten joskus myöhemmin. On mielestäni myös syytä aloittaa keskustelu siitä mikä on kestävän täydennysrakentamisen raja. Östersundomin kaavoituskin on vihdoin käynnistymässä. Paineeseen paisuttaa lähiöitä sillä varjolla, että sinne vedetään uusi kallis pikaratikka, on saatava nyt joku kohtuus.