Viikin–Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelma on valmistunut ja sitä käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa tiistaina. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotie rakennettaisiin Kumpulasta Viikin ja Malminkentän kautta Malmin sairaalalle, toisessa vaiheessa Jakomäkeen. Rakentaminen voi tämän hetken arvioiden mukaan käynnistyä vuonna 2028.
-Helsingin investoinnit raideliikenteeseen avaavat isoja kaupunkikehityksen mahdollisuuksia, kiteyttää Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen. Uuden raitiotielinjan varrelle rakennettaisiinkin runsaasti uusia asuntoja ja toimitiloja. Pikaraitiotie antaa myös mahdollisuuden kehittää Viikin kampuksesta kahden pikaraitiolinjan solmukohtaa. Toisessa vaiheessa toteutettava pohjoinen haara parantaisi puolestaan Jakomäen houkuttelevuutta.
Viikin–Malmin pikaraitiotien suunniteltu linjaus kulkee Kumpulasta Kustaa Vaasan tietä ja Lahdenväylän vartta Viikin Latokartanon alueelle, ylittää siellä Kehä I:n ja jatkaa rakennettavaa Ilmasiltaa pitkin Lahdenväylän yli Malminkentän alueelle. Malminkentältä raitiotielle on suunniteltu reitit sekä Malmin sairaalalle että Jakomäkeen ja edelleen Vantaan Vaaralaan. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin raitiotie Malmin sairaalalle saakka.
Toinen toteutusvaihe jatkaisi raitiotietä Malminkentältä Jakomäkeen ja Vaaralaan.
Reitin matka-aika Helsingin rautatieasemalta Kumpulaan on 17 minuuttia, Viikin tiedepuistoon 24 ja Malminkentälle 35 minuuttia. Hanke sisältää uutta raitiotietä Kumpulasta Malminkentälle 8,6 kilometriä, Malminkentältä Vaaralaan 4 ja Malminkentältä Malmin sairaalalle 2,6 kilometriä. Kahden haaran vaihtoehdossa uuden raitiotien yhteispituus on 15,2 kilometriä.
-Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä olemme tarkastelleet väestönkasvua noin 600 metrin säteellä pikaraitiotien tulevista pysäkeistä. Väestö kasvaa nykyisestä 46 000 asukkaasta vuoteen 2050 mennessä jopa yli 100 000 asukkaaseen riippuen siitä, mikä maankäyttöskenaario toteutuu, toteaa projektipäällikkö Niko Setälä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.
Raitiotien ensimmäisen vaiheen investoinnin kustannusarvio on noin 339 miljoonaa euroa. Toisen vaiheen investoinnin kustannusarvio on noin 99 miljoonaa euroa.